Vaihtamalla paranee - nyhtökaura-kaalilaatikko

Olisinko uskonut, että yhtä lemppariarkiruoistani pystyy tuunaamalla parantamaan - ja vieläpä lihattomaan suuntaan? Täytyy myöntää, että olin hieman skeptinen, mutta johonkin jääkaappiin hamstraamani nyhtökaura oli nyt vain työnnettävä ennen kuin parasta ennen päiväys tulisi vastaan. Tämä idea tuli ensimmäisenä mieleen. Ja hyvä niin; seuraavan kerran kaalilaatikkohimon iskiessä en aio jauhelihaa muistellakkaan.     

Nyhtökaura-kaalilaatikko

• 1 paketti (250 g) maustamatonta nyhtökauraa 
• keskikokoinen keräkaali
• 2 sipulia
• öljyä paistamiseen
• siirappia
• suolaa ja pippuria
• 1 ½ dl riisiä (voi käyttää myös rikottuja ohrasuurimoita)
• noin ½ litraa kasvislientä
• kuivattua meiramia

Suikaloi kaali ja hienonna sipuli. Paista kaali-sipuliseosta pannulla parissa erässä, kunnes kaali saa hiukan väriä ja pehmenee. Lisää pannulle vettä ja lisää muutama kunnon loraus siirappia. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Hauduttele kymmenisen minuuttia. Keitä tällä välin riisi kypsäksi suolalla maustetussa vedessä. Tee myös kasvisliemi valmiiksi. 

Paista nyhtökaura pannulla ja mausta seos suolalla ja pippurilla. Sekoita riisi, kaali-sipuliseos ja nyhtökaura keskenään voidellussa uunivuoassa. Heitä sekaan hyppysellinen kuivattua meiramia ja suolaa tarvittaessa. Lisää sopiva määrä kasvislientä (niin että seos lähes peittyy) sekä valuta pinnalle muutama siirappiraita. Itse ripottelin päälle vielä muutaman nokareen voita, mutta vegaaniversiossa voin voi tietysti jättää poiskin. 

Kypsennä laatikkoa ilman kantta uunin alatasolla 200 asteessa noin tunti. Lisää kansi (tarvittaessa jo aiemmin, jos pinta ruskistuu liikaa) ja jatka kypsentämistä 150 asteessa vielä noin tunnin verran.

Biisisuositus: The Rolling Stones - Hate To See You

Kana-mustapapu enchiladas

Vaikka tähän aikaan vuodesta omatunto painostaa käyttämään enemmän kasviksiin painottuvaa ruokavaliota, viikonloppuisin iskee kuitenkin perinteisten lohturuokien himo. Silloin meillä pyörähtää karttapallo usein joko Italian tai Intian suuntaan. Tällä kertaa sormi sattui kuitenkin Meksikon kohdalle. Vielä ei näkynyt muuria rajalla, joten reseptit pääsevät valumaan vapaasti rajan yli. Oikein bueno.

Enchiladoja emme ole aikaisemmin itse tehneet, joten ruoan valinnalla ei tarvinnut pidempään päätänsä vaivata. Enchiladat ovat rullaksi käärittyjä, lihalla, juustolla tai kasviksilla täytettyjä tortilloja, joiden päälle on valutettu chili-tomaattikastiketta (ja juustoa). 

Muutenhan ruoka on varsin simppeli, mutta kastike aiheutti hieman liikettä harmaissa aivosoluissa. Monet läheltä löytyvät kastikeohjeet olivat paljolti tomaattimurskaan nojautuvia, mutta se ei oikein vastannut mielikuvaani hieman paremmissa ravintoloissa maistamistani. Aikaa ei ollut kuitenkaan keitellä koko päivää kolmestakymmenestä raaka-aineesta hifisteltyä molea, joten päädyin koostamaan kastikkeen chiliaromisella jauhoseoksella, "rouxilla", suurustetusta kasvisliemestä. Toimi tässä aikaikkunassa todella hyvin.

Kana-mustapapu enchiladat

Nopea enchilada-kastike

• 5 dl kasvis- tai kanalientä
• 4 rkl oliiviöljyä
• 3 rkl vehnäjauhoja
• 1 rkl mietoa chilijauhetta (esim Ancho)
• ½ tl vahvaa chipotlechilijauhetta, chipotlechilitahnaa tai tulista savustettua paprikajauhetta
• 1 tl jauhettua juustokuminaa (jeeraa)
• ½ tl valkosipulijauhetta
• ½ tl sipulijauhetta
• ½ tl kuivattua oreganoa
• ¼ tl suolaa
• reilu ripaus kanelia
• 2 rkl tomaattipyrettä
• 1 tl ruokosokeria
• 1 tl omenaviinietikkaa
• rouhittua mustapippuria

Lätyt

• 500 g broilerin rintaleikkeitä
• 1 tlk (250 g) valutettuja mustapapuja
• säilöttyä jalopenoa tölkistä maun mukaan
• nippu kevätsipulia silputtuna
• 4 dl raastettua cheddaria
• 6 tortillaa (vehnä tai maissi)
• tuoretta korianteria

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Tee kastike. Lämmitä pienessä kattilassa öljy kuumaksi. Sekoita keskenään jauhot, chilijauheet, jeera, sipulijauheet ja oregano. Lisää jauhoseos kuumaan öljyyn ja keittele seosta hämmentäen pari minuuttia, kunnes se ruskistuu mukavasti. Lisää tomaattipyre, sitten vähitellen kasvisliemi, suola ja sokeri. Keittele välillä sekoitellen noin 10 minuuttia. Lisää lopuksi viinietikka ja rouhi sekaan mustapippuria.

Mausta rintafileet suolalla ja pippurilla ja paista ne pannulla kokonaisina kypsiksi. Revi fileet suikaleiksi. Huuhtele ja valuta pavut. Silppua kevätsipulit ja jalopenot. Jos tortillat ovat kovia, pehmennä niitä hetki mikroaaltouunissa. 

Levitä tortillalle kastiketta, lado keskelle raita papuja, kanaa, kevätsipulia, maun mukaan jalopenoa ja juustoraastetta. Rullaa tortilla ja aseta sopivan kokoiseen vuokaan saumapuoli alaspäin. Toista. Kun kaikki tortillat makaavat tukevasti vierekkäin, kaada loppu kastike päälle ja ripottele juustoraaste viimeiseksi. 

Paista uunissa 15-20 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja hieman ruskistunut, koristele tuoreella korianterilla ja nauti kenties salaatin ja ranskankerman kera.

Biisisuositus: David Bowie - Im Afraid Of Americans

Sumakkibroileria uunissa

Onpa muuten mukavaa, kun omilta hoodeilta löytyy Halal Market, josta saa hieman eksoottisempia aineita kuin ihan perinteisistä kauppaketjuista. Huomasin nimittäin, että yhden lempimausteistani, sumakin, pussinpohja alkoi jo uhkaavasti häämöttämään, joten siinäpä syytä kylliksi asioida Halal-kaupassa. Jos sumakki ei ole entuudestaan tuttu, niin sen makua voisi kuvailla sitruunaisen happamaksi. Itse ainakin olen jäänyt siihen ihan koukkuun ja tykkään ripotella sumakkijauhetta esim. salaatin päälle.  

Halal-kaupasta ei tälläkään kertaa tarvinnut lähteä pois tyhjin käsin. Sumakin lisäksi matkaan tarttui myös pul biberiä (turkkilaista tulista paprikarouhetta) ja tomaattipaprikapyreetä.

Kun kotoa löytyi jo valmiiksi samaisesta kaupasta hankittua, myös turkkilaiseen keittiöön olennaisesti kuuluvaa granaattiomenasiirappia, oli tämän superherkullisen ruoan aineet jo lähes kasassa! Ohje on peräisin Rick Steinin From Venice to Istanbul -ohjelmasta. 

Ja nyt sitä aurinkoa kehiin, sillä tämä ruoka, jos mikä sopii erinomaisesti tarjottavaksi kesäjuhlissa ulkona! 

Sumakkibroileri

• vajaa kilo broilerin paloja, esim. koipia tai rintaleikkeitä
• oliiviöljyä
• seesaminsiemeniä

Marinadi

• 2 rkl sumakkia
• 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
• 1 tl pul biberiä
• 1 rkl tomaattipyreetä tai tomaattipaprikapyreetä 
• 1 rkl granaattiomenasiirappia
• 1 tl suolaa
• loraus oliiviöljyä

Sekoita marinadin ainekset keskenään ja hiero tahna broilerin paloihin. Jätä marinoitumaan vähintään tunniksi jääkaappiin. 

Kaada broiskut marinadeineen uunivuokaan ja lisää oliiviöljyä kainostelematta. Ripottele broileripalojen päälle seesaminsiemeniä. Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia tai kunnes broileri on kypsää. Lisukkeeksi sopii pilahviriisi.

Biisisuositus: Mariska / Wentus Blues Band - Mun ainoo rakkautein

Sahrami-sitruunabroileri

Viime ravintolapäivänä suunnistimme maaseudulle taloon, joka oli majoittanut irakilaisen pakolaisperheen tyhjillään olevaan yläkerran huoneeseen. Vähitellen isäntäperheelle oli valjennut, että nuoren pakolaisperheen äiti oli myös kerrassaan mainio kokki. Kotimaassaan hän oli aikaisemmin pitänyt myös ruokablogia, eikä tainnut olla vaikea tehtävä houkutella häntä osallistumaan ensimmäistä kertaa ravintolapäivään.

Maalaistalon tupaan oli loihdittu kymmenen ruokalajin irakilainen buffet-pöytä. Kattaukset oli järjestetty tunnin välein ja onneksemme mahduimme vielä yhteen mukaan. Onneksi mahduimme, sillä ateria oli mahtava. Saman ruokapöydän ympärillä aterioi hyvin sekalainen seurakunta kyläläisiä ja kauempaakin tulleita, kaiken ikäisiä ja taustaisia ihmisiä vauvasta vaariin. Tunnelma oli todella lämminhenkinen ja keskustelu soljui pöydän ympärillä luontevasti.

Ravintolapäivä on hieno konsepti näinä epäluulon aikoina myös ennakkoluulojen hälventämiseksi ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi.

Tarkemmin en osaa vielä sanoa, kuinka irakilainen ruoka eroaa iranilaisesta, mutta jaetaanpas toinen mainio resepti Sabrina Ghayourin kirjasta Persiana. Joojeh kabab eli grillattu kana on hyvin tyypillinen iranilainen kanaruoka. Normaalisti se marinoidaan sitruunamehussa, sipulissa ja jogurtissa ja grillataan vartaassa. Tämä helppotekoinen versio tehdään uunipellillä uunissa.

Sahrami-sitruunabroileri

(Joojeh kabab)

• 600 g broilerin luutonta rintaa tai reisipaloja
• 3 sipulia
• 4 sitruunan mehu
• 4 rkl oliiviöljyä
• 1 tl jauhettua kurkumaa
• 3 dl turkkilaista jogurttia
• 2 tl suolaa
• ½ tl jauhettua mustapippuria
• ¼ tl sahramia
• 3 rkl kiehuvaa vettä
• (chilijauhetta)

Halkaise kuoritut sipulit ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Liota sahramia 3 ruokalusikallisessa kiehuvaa vettä 5 minuutin ajan. Leikkaa broileri isohkoiksi, noin 4-5 cm paloiksi.

Sekoita isossa kulhossa sipuli, sitruunamehu, oliiviöljy, jogurtti, suola, mustapippuri, kurkuma ja jäähtynyt sahramivesi. Lisää broilerin palat ja sekoita hyvin. Marinoi jääkapissa kelmun alla vähintään tunti (mieluummin neljä), tai yön yli jos jaksat odottaa seuraavaan päivään.

Käännä uuni kybälle ja grillivastus päälle. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja kaada broileri-sipulisekoitus pellille. Paista broileripaloja 15-20 minuuttia kunnes broileri alkaa hiiltyä reunoilta. Tarjoa vaikka shirazi-salaatin ja jogurttikastikkeen kera.

Ravintolapäivän irakilainen buffet-pöytä

Biisisuositus: Black Mountain - Mothers of the Sun

Lähi-idän makuiset paahdetut porkkanat

Sen jälkeen kun olin viimeksi vaahtosammuttimen kokoinen, ei nimipäivilläni ole ollut minulle juhlan aiheena juuri minkäänlaista merkitystä. Tyttäremme ei valitettavasti ole päässyt juhlimaan oikeita nimipäiviään, hänen nimeään kun ei kalenteristamme vielä löydy. Kummallista kyllä, onhan hänellä kuitenkin paljon tavallisempi nimi kuin omani (Google-tilini tituleeraa minua nimellä Rokki, blogin syntyhuumassa kyseenalaisen nimeni keksijä olisi voinut nukkua vielä yhden yön ennen ristiäisiä). Niinpä yllätys olikin suuri, kun sain nimipäivälahjaksi Sabrina Ghayourin kirjoittaman Persiana-nimisen keittokirjan. Lähi-idän keittiö hapokkaine vivahteineen on alkanut viehättää yhä enemmän ja tämä kirja tuli aivan mahtavaan saumaan alkaneiden kokeilujen tueksi.

Kirjan ohjeet ovat varsin helppotekoisia ja lähes kaikki raaka-aineet ovat kulkeutuneet jo aikaisemmin kaappeihimme. Ensiselauksella kirjasta nousi jo ainakin kymmenen reseptiä heti kokeiltavien listalle, mikä on uudelle keittokirjalle varsin harvinaista. Vaikka reseptit eivät ole kenties 100-prosenttisen autenttisia, niistä huokuu kuitenkin vahvasti kirjoittajan iranilainen tausta. Ohjeet ovat järkeenkäypiä, helposti omaksuttavia ja lopputuloksen pystyy maistamaan jo reseptiä lukiessa. Maut ovat vahvoja ja selkeitä, suosittelen kirjaa varauksetta!

Tämä porkkanoista tehty reilu lisuke (tai kevyempi pääruoka) on ensimmäinen osoitus kirjan nerokkaista makuyhdistelmistä. Erityisesti pidin kokonaisten juustokuminansiementen ja tillin aromeista porkkanan kanssa.

Lähi-idän makuiset paahdetut porkkanat

• 500 g porkkanoita
• oliiviöljyä
• 1 ½ rkl juustokuminan(jeeran)siemeniä
• merisuolaa ja rouhittua mustapippuria
• 1 sitruunan mehu
• 2 rkl juoksevaa hunajaa
• 100 g pehmeää vuohenjuustoa
• nippu tilliä
• nigellansiemeniä

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Leikkaa kuoritut porkkanat vinosti vajaan sentin paksuisiksi viipaleiksi.

Levitä porkkanat uunipellille leivinpaperin päälle.

Valuta päälle reilusti oliiviöljyä, heitä perään juustokuminansiemenet, suolaa ja pippuroi avokätisesti.

Sekoita hyvin ja paahda uunissa 15-20 minuuttia.

Sekoita sitruunamehu ja hunaja hyvin keskenään.

Ota porkkanapalat uunista ja sekoita hunajasitruunamehu joukkoon.

Paahda vielä noin 10 minuuttia, kunnes porkkanat ovat pehmeähköjä ja tahmeita.

Ota porkkanat uunista ja levitä tarjoilulautaselle.

Murentele päälle vuohenjuusto, tillisilppu ja nigellansiemenet.

Biisisuositus: Death Cab For Cutie - I Will Possess Your Heart

Pizzavallankumous

Keittiössämme koettiin loppusyksystä pizzavallankumous. 

Veretön ja rauhallinen, mutta kuitenkin koko maailmankatsomuksen mullistava. Silloin avattiin ensimmäisen kerran Saku Tuomisen uusin kirja, Pizze. Kaksi Sakun aikaisempaa Italian ruokakulttuuria syväluotaavaa opusta ovat olleet meillä ahkerassa käytössä, mutta odotukset eivät tätä uutta lukiessa olleet kuitenkaan yhtä korkealla. Voiko näin paksun kirjan kirjoittaa pizzasta, kaikille jo muutenkin niin tutusta, jokaisessa lähiöravintolassa ja pakastealtaassa myytävästä pikaruoasta? Kyllä näköjään voi, ja hyvä että joku voi. Käsittämätöntä, kuinka väärin olen minäkin tuon näennäisen yksinkertaisen klassikkoherkun tähän asti valmistanut! 

Tietysti yhtä ainoaa oikeaa tekotapaa näin laajalle levinneelle ja isosti varioitavalle ruoalle ei voi olla olemassa. Italiassakin tehdään pizzasta lukemattomia versiota, Roomassa pizza on erilainen kuin Napolissa. Pizze käykin läpi useita eri tekotapoja käytettävän ajan, uunin ja perinteen mukaisesti. Minä valitsin itselleni ohuen roomalaistyyppisen (pizza romana), parissa tunnissa valmistuvan, tavallisessa sähköuunissa paistettavan version.

Tämä on niin paljon parempi kuin kaikki surkeat aikaisemmat viritelmäni. Olevinani olin jo ihan hyviä pizzoja paistanut. Kyllä hävettää.

Ensimmäinen merkittävä ero entiseen on suolan määrä varsinkin tomaattikastikkeessa. Näin jouluruokien silmänpohjissa asti tuntuvan suolapläjäyksen jälkeen se ei enää järkytä, mutta syksyllä se tuntui aika isolta. Mutta kun se suola saa purkkitomaatin maistumaan aivan erilaiselta. Suurin ero on kuitenkin tomaattikastikeen tekotavassa. Ennen olen hauduttanut kastiketta pitkään kattilassa saadakseni siitä täyteläisen makuista (lue tunkkaisen), mutta tämä kypsentämätön, raikas ja hapokas kastike räjäytti totaalisesti pankin. 

Taikinakin tuntui käsissä heti oikealta, helpolta vaivata ja sileäpintaiselta valmiina. Taikinaan tuleva suola sekoitetaan ensin vesitilkkaan ja lisätään taikinaan myöhemmin, jotta hiiva pääsee aloittamaan toimintansa. Kunnollinen vaivaaminen on olennaista hyvän sitkon muodostumiseksi.

Täytteitä ja juustoa pitäisi käyttää maltillisesti, sillä pohjan ja tomaattikastikkeen maku on jo mahtava sinällään. Näin pizzasta saadaan nopealla paistamisella myös kypsempi ja pohjasta rapeampi. Kirjasta löytyy kiitettävä määrä hyviksi todettuja klassisia ja rohkeampiakin täytekombinaatioita.

Olen pienentänyt määriä hieman kirjan resepteistä. Tästä syntyy kaksi ohutta uunipellin kokoista pyöreähköä pizzaa. 

Pizzataikina

• 300 g vehnäjauhoja (n. 4,5 dl) (Tipo 00 jauhoja jos löytyy)
• 2,1 dl kädenlämpöistä vettä (josta 0,2 dl sekoitetaan suolan kanssa)
• 5 g kuivahiivaa
• 6 g hienoa merisuolaa (vajaa1 tl)
• 6 g oliiviöljyä (n. 1 rkl)

Ota tilkka vettä, sekoita suola siihen ja laita sivuun odottamaan. Sekoita kuivahiiva jauhoihin ja lisää loppu vesi. Vaivaa käsin 10 minuuttia. Lisää suolavesi ja jatka vaivaamista kunnes vesi on imeytynyt taikinaan. Lisää oliiviöljy ja vaivaa kunnes öljy on imeytynyt taikinaan. Vaivaa taikinaa reippaasti kunnes se on joustavaa ja sileää eikä tartu käsiin. Anna kohota huoneen lämmössä kostutetun pyyhkeen alla noin tunnin verran.

Tomaattikastike

• 1 tlk kuorittuja tomaatteja (Mutti San Marzano)
• 10 g suolaa
• 10 g oliiviöljyä
• 1 valkosipulinkynsi kuorittuna ja pitkittäin halkaistuna
• tuoretta basilikaa

Kumoa tomaatit nesteineen kannelliseen astiaan. Lisää suola ja oliiviöljy ja murskaa sauvasekoittimella. Lisää halkaistut valkosipulinkynnet ja puolikas kourallinen revittyjä basilikan lehtiä. Sekoita lusikalla tasaiseksi ja laita jääkaappiin tekeytymään pariksi tunniksi. Poista valkosipulinkynnet ennen käyttöä.

Salamipizza

(Pizza salame e mozzarella)

• tomaattikastiketta
• mozzarellaa (tiiviimpi lehmänmaidosta tehty on parempi kuin puhvelimozzarella)
• (tuoretta basilikaa)
• pehmeitä italialaisia salamiviipaleita

Lämmitä uuni niin kuumaksi kuin saat, mielellään 300 asteeseen. Jaa taikina kahdeksi palloksi ja muotoile jauhotetulla pöydällä niistä käsin venyttämällä, usein kääntämällä ohuita pyöreitä pizzapohjia. Voit viimeistellä pizzat kaulimella jos et käsin saa tarpeeksi ohutta pohjaa aikaiseksi. Nosta pizzapohja öljytylle uunipellille ja levitä päälle tomaattikastiketta. Paista uunin alaosassa 2-3 minuuttia (tai keskitasolla jos sinulla on pizzakivi), nosta pois ja lisää nopeasti päälle viipaloitu mozzarella. Jatka paistamista uunin keskitasolla 2-3 minuuttia, kunnes juusto on sulanut. Nosta pizza uunista ja levitä (basilika ja) salamiviipaleet valmiin pizzan päälle.

Biisisuositus: Will Young - Love Revolution

Tomaatti-mozzarella-polentalaatikko

Johan se on todettu monta kertaa: italialainen ruoka on jumalaista. Sitä paitsi ihanat antipastot tai priminä nautittavat makoisat pastat ja risotot eivät todellakaan kaipaa lihaa. Meille italialainen ruokakulttuuri on avannut lukuisia makunautintoja ja oivalluksia. Kuten sen, että kermaisessa kanapastassa ei ole mitään italialaista. Lihaa ei siis kaivata (kunhan vain on parmesaania ja mozzarellaa tarjolla).

Niin, kevyestähän en puhunut, vaan nautinnollisesta. Kaiken kruunaa tietenkin tilanteeseen sopiva punaviini. Itse asiassa Louis Pasteur on asian ytimessä, kun on legendaarisesti lausahtanut: ateria ilman viiniä on  kuin pilvinen päivä. 

Pilvistä ei kyllä ollut tietoakaan, kun tämä mehevän juustoinen polentalaatikko jo yksinään onnistui tuomaan lämpöä ja valoa keittiöömme. Pullo hapokkaan hedelmäistä chiantia onnistui sulattamaan viimeisenkin jään ja tuomaan auringon säteet esiin. Valoa kohti ollaan onneksi muutenkin menossa! Buon appetito!         

Tomaatti-mozzarella-polentalaatikko

Tomaattikastike

• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 tl paprikajauhetta
• ½ tl chilijauhetta
• 1 tlk hyvää tomaattimurskaa
• 2 tl kuivattua oreganoa
• ½ tl sokeria
• suolaa
• mustapippuria

Polentapuuro

• 250 g polentasuurimoita
• ½ tl suolaa
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 dl parmesaania

Päälle:

• 2 palloa mozzarellaa
• 2 tomaattia

Hienonna sipulit ja kuullota niitä öljyssä viitisen minuuttia. Lisää paprika- ja chilijauhe ja anna kuullottua vielä hetki. Kaada tomaattimurska mukaan ja mausta oreganolla. Hauduta kastiketta 10 minuuttia. Mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla.

Kypsennä polentapuuro pakkauksen ohjeen mukaan. Kiehauta vesi kattilassa ja vatkaa suurimot joukkoon koko ajan sekoittaen. Hauduta miedolla lämmöllä 10 minuuttia välillä sekoitellen. Mausta suolalla. Lisää puuroon oliiviöljy ja raastettu parmesaani.

Viipaloi mozzarellat ja tomaatit. Kaada tomaattikastike voidellun vuoan pohjalle. Levitä polentapuuro kastikkeen päälle. Peitä vuoka mozzarella- ja tomaattiviipaleilla. Kypsennä 200 asteessa noin 30 - 40 minuuttia. Ohje on Soppa365 lehdestä, viime vuoden joulunumerosta.

Biisisuositus: Pimeys - Hetki vielä

Joulurauhaa!

Joulu on taas. Vaikka erilaiset listat joulupöydän tarjottavista, ostettavista asioista ja työjärjestyksistä peittävät keittiön työtasot, ja tuntuu, että homma on jotakuinkin hanskassa, joka jouluun mahtuu aina yllätyksiä. Viime vuonna kalkkuna päätti ryppyillä meille jouluaattona ja tänä vuonna akilleen kantapääksi osoittautui piparkakkutalo. Päätin oikaista sen teossa. Ei kannattanut. Tulisi tehdä niin kuin on aina tehnyt. 

Kuusivuotias oli tänä aamuna lopputulokseen kuitenkin sangen tyytäväinen. Aika hellyttävää, vaikka edellisenä iltana sanoi sen jälkeen, kun olin yrittänyt rakentaa murtuneen talon seitsemännentoista kerran osista kokoon, että nyt ei joulu tulekaan, kun ei ole piparkakkutaloa. Moni olisi jo jättänyt tiilet ja laastin, mutta enpäs luovuttanut. Kuva olisi kiva, mutta en laita. Vaikka en sokerileipurin lahjoilla ole ennenkään elvistellyt, tästä menisi viimeinenkin uskottavuus. Vaikka perheen mielenrauha oli hetken koetuksella, nyt on rauha maassa ja kaikilla hyvä tahto.  

Ei aina uskoisi, mutta totta se kuitenkin on. Vuoden ihanin aika on käsillä. Nyt nautitaan leppoisasta tunnelmasta ja totta kai herkuista. Meillä joulupöytään eksyy aina muutaman vakiotarjottavan lisäksi myös liuta uusia kandidaatteja. Tänä vuonna yksi uusi tulokas on palsternakka-porkkanalaatikko, joka korvaakin kokonaan perinteiset laatikot. Resepti on tämän vuoden Maku lehden joulunumerosta. Rauhaa ja rakkautta!

Parmesaaninen palsternakka-porkkanalaatikko 

• kilo porkkanoita
• 500 g palsternakkaa
• 150 g parmesaaniraastetta
• 2 dl maitoa
• 2 dl kuohukermaa
• 3 munaa
• 2 tl kuivattua timjamia
• 1 tl suolaa
• ½ tl jauhettua muskottia
• mustapippuria
• 100 g mantelilastuja
• tuoretta timjamia

Leikkaa kuorituista porkkanoista ja palsternakoista vinottain melko ohuita viipaleita. Keitä suolalla maustetussa vedessä 10 minuuttia ja valuta. 

Levitä viipaleet voideltuun uunivuokaan. Ripottele parmesaaniraaste pinnalle. Vatkaa kulhossa maito, kerma ja munat sekaisin. Lisää mausteet ja kaada  seos vuokaan. 

Paista uunissa 200 asteessa 40 - 45 minuuttia. Ripottele pinnalle mantelilastut ja jatka paistamista vielä 10 minuuttia. Koristele tuoreella timjamilla. 

Biisisuositus: Green Day - Peacemaker

Chicken pot pie

Chicken pot pie on näköjään klassinen lohturuoka rapakon takana. Se keikkuu classic comfort food -listauksilla kärkisijoilla Mac ´n´Cheesen, lihamurekkeen, pizzan ja perunamuusin ohella. Minä en ollut ennen kuullutkaan moisesta, kun Kissa ehdotti sitä viikonlopun ateriaksi. Hän oli bongannut sen pari vuotta vanhasta Maku-lehdestä. Mikäs siinä, armottomasti päälle painava syksy on nostanut lohturuoat arvoiseensa asemaan ruokapöydässämme. Hyvästi nihkeät salaatit ja terveysruoat vähäksi aikaa! Nyt nautitaan sielua lämmittävistä elämyksistä ja kerätään vararasvoja kylmää talvea varten.

Nopean surffausreissun perusteella Chicken pot pie taitaa olla kohtuullisen tuntematon eväs meillä täällä kylmässä pohjolassa. Suomenkielistä vastinetta en tälle ruoalle löytänyt, joten kokeillaan tähän nyt karkeata käännöstä "kanaruukkupiiras". Olipa tämän ruokalajin nimi mikä tahansa, herkullista se ainakin on. Jokainen ruokailija saa eteensä oman taikinalla kuorrutetun ruukun, jonka sisältä löytyy mahtavan makuinen kanamuhennos.

Muuntelin klassista ohjetta hieman itään päin lisäämällä nesteeksi kookosmaitoa ja maustamalla muhennosta soijakastikkeella ja srirachalla. Kanan voi hyvin myös keittää juuresten kanssa ja käyttää keitinvettä liemipohjana. Paahdettu kurpitsa sopisi varmasti myös hyvin maissinjyvien tilalle makeutta tuomaan. Ja voitaikinan voi tietysti tehdä itse jos viitseliäisyyttä riittää. Ja tänään jos viitseliäisyyttä riittää, taidamme osallistua tällä reseptillä mahtavan Onko Nälkä-blogin lohturuokakisaan.

Chicken pot pie

• 3 rkl oliiviöljyä
• 600 g luuttomia broilerin rintaleikkeitä
• 2 rkl voita
• 1 sipuli
• 2 sellerin vartta
• 2-4 porkkanaa
• 2 valkosipulin kynttä
• 1 rosmariinin oksa, lehdet silputtuina
• 1 tl kuivattua timjamia
• 1-2 dl herneitä
• 1-2 dl maissinjyviä
• 2 dl kuivattuja suppilovahveroita tai muita sieniä
• 3 dl kanalientä
• 1 dl kookosmaitoa
• 1 rkl makeaa soijakastiketta
• 1 tl srirachaa
• 3-4 rkl ruskeaa maizenaa
• paketti voitaikinaa
• kananmuna + loraus vettä voiteluun

Laita sienet likoamaan pariin desiin vettä. Kuumenna öljy paistinpannussa keskilämmöllä ja paista rintaleikkeet lähes kypsiksi. Siirrä sivuun. Aseta voitaikinalevyt leivinpaperille sulamaan.

Sulata voi pannulla ja hauduta siinä silputtua sipulia muutama minuutti. Lisää paloiteltu porkkana, varsiselleri ja hienonnettu valkosipuli. Kääntele niitä pari minuuttia ja heitä joukkoon paloiteltu kana, kuivaksi puristetut sienet (säästä liotusvesi) ja yrtit. Hetken päästä lisää vielä herneet, maissinjyvät, kanaliemi ja loraus sienten liotusvettä. Keittele soppaa kunnes porkkanat ovat sopivan kypsiä ja lisää kookosmaito, soijakastike ja sriracha. Mausta tarpeen mukaan suolalla ja pippurilla. Suurusta maizenalla, kunnes saat keitosta lähes muhennosmaisen.

Kauli voitaikinalevyt jauhojen avulla ohuemmiksi. Sekoita pienessä kulhossa kananmunaan tilkka vettä, ja voitele tällä ruukkujen reunat. Täytä ruukun tilavuudesta n. ¾ kanamuhennoksella ja levitä taikinakuori päälle. Voitele pinta kananmunalla ja pistele muutaman kerran haarukalla. Paista uunissa 200 asteessa noin 20-30 minuuttia, kunnes kuori on kauniin ruskea.

Lisukkeena voi nauttia Chicken pot pie´n vaikutuksen alaisena tehtyä taidetta:

Biisisuositus: Pink Floyd - Bike

Mac and cheese feat. Paahdettu Kurpitsa & Raaka Makkara

Mac and cheese on se jenkkien lohturuoka numero Uno. Juustoinen ja raskas mutta niin maukas. Tällä kertaa tuunasin sitä vähän makeampaan suuntaan sekoittamalla perinteistä pakkaa paahdetuilla kurpitsakuutioilla. Ja niin kuin tässä ei olisi vielä tarpeeksi noita kalorioita, lisäsin vielä vähän energiaa raakamakkarapalleroilla. Jos olisin kilpailuhenkinen (ai en muka), olisin tällaisella herkulla osallistunut käynnissä olevaan lohturuoka- reseptikisaan. Mutta kun vatsa on niin täynnä etten jaksa.

Mac 'n' cheese kurpitsalla ja tuoremakkaralla

• 350 g makaronia tai vastaavaa 
• ½ myskikurpitsa
• 2 - 3 tuoremakkaraa

juustokastike

• 2 rkl voita
• 2 rkl vehnäjauhoja
• 5 dl maitoa
• ½ dl kuohukermaa
• ripaus jauhettua muskottipähkinää
• 1 laakerinlehti
•  suolaa ja valkopippuria
• 3 dl raastettua cheddaria
• 2 dl raastettua gruyerea
• 1 dl raastettua parmesaania

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuori ja paloittele kurpitsa 2 cm kuutioiksi. Levitä kuutiot uunipellille leivinpaperin päälle ja pirskottele päälle oliiviöljyä. Paahda uunissa kunnes ne pehmenevät.

Paista tuoremakkaroita pannulla tilkassa öljyä 15 - 20 minuuttia, kunnes makkarat ovat kypsiä.

Keitä makaronit väljässä hyvin suolatussa vedessä kypsiksi ja valuta hyvin.

Sulata voi miedolla lämmöllä kattilassa ja kypsennä jauhoja hetki. Lisää vähitellen maito vispilällä jatkuvasti sekoittaen. Heitä sekaan laakerinlehti ja kuumenna miedolla lämmöllä kunnes kastike pulpahtaa ja paksuuntuu sopivasti. Lisää vielä kerma ja siirrä kattila pois liedeltä. Mausta maltillisesti suolalla ja valkopippurilla ja lisää ripaus muskottipähkinää. Lisää juustot ja sekoita juustokastike tasaiseksi.

Kaada makaronit voideltuun uunivuokaan ja sekoita kurpitsakuutiot joukkoon. Leikkaa makkarat pienehköiksi paloiksi ja sotke nekin mukaan. Lisää juustokastike, sekoita ja raasta vielä hieman parmesaania päälle. Paista uunissa noin 25 minuuttia.

Biisisuositus: Tapani kansalainen - Kyttäjuttu

Simpukkapastaa, raakamakkarapalleroita ja kurpitsaa

Ei kissa karvoistaan pääse, eikä pöllö höyhenistään. Uunissa itsestään kypsyvät ruoat ovat niin yleisiä meidän keittiössämme, olipa vuodenaika mikä tahansa. Samalla kun pääruoka hikoilee valmiiksi, voi kokki keskittyä antipastin tekemiseen. Tai sitten ruokajuoman bouquetin arviointiin ja oikeaan tunnelmaan kohottautumiseen.

Onhan näissäkin tietysti etukäteen hieman vääntämistä, mutta yksi osa nautintoa onkin nälän kasvattaminen raaka-aineiden kimpussa häärätessä. Sitten kun lopputulos tulee uunista ulos (huomaa eppuriimi) ja palkitsee synnyttäjänsä mahtavilla aromeilla, on aika ja lupa nauttia. Niinkuin tämä Jamie-lehdestä löytynyt oivallinen pastavuoka. Perinteisessä bechamel-kastikkeessa mukana uivat myskikurpitsa sekä fenkolista ja raakamakkarasta tehdyt lihapalleroiset. Tämä resepti on jo paperillakin niin herkullinen!

Conchiglie-pastaa, raakamakkarapalleroita ja kurpitsaa uunissa

• 1 pieni myskikurpitsa, pilkottuna 3 cm kuutioksi
• oliiviöljyä
• pari oksaa tuoretta rosmariinia (tai 2 tl kuivattua)

P A L L E R O T

• puoli desiä maitoa
• kaksi viipaletta vaaleaa leipää
• ½ sipuli
• ½ fenkoli
• 3 valkosipulin kynttä
• 1 tl fenkolin siemeniä
• 350 g sianlihasta tehtyjä raakamakkaroita

B E C H A M E L

• 4 ½ dl maitoa
• 50 g vehnäjauhoja
• 50 g voita
• tilkka valkoviiniä
• raastettua muskottipähkinää
• 15 g raastettua parmesaania

K A S A A M I N E N

• 250 g conchiglie-pastaa, isoa tai keskikokoista
• 15 g raastettua parmesaania
• 50 g raastettua cheddaria

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Asettele kurpitsakuutiot pellille leivinpaperin päälle ja pirskottele päälle oliiviöljyä ja puolet silputusta rosmariinista. Paahda uunissa 25 minuuttia, kunnes kuutiot alkavat karamellisoitua. Tiputa uunin lämpötila 180 asteeseen.

Pilko sipuli ja fenkoli (poista kova kanta) ja paista paistinpannulla tilkassa öljyä miedolla lämmöllä 15 minuuttia. Lisää pilkottu valkosipuli ja murskatut fenkolin siemenet. Paista pari minuuttia ja siirrä sivuun. 

Liota murennettua leipää 10 minuuttia kulhossa puolessa desissä maitoa. Leikkaa makkaroiden kuoreen viilto ja purista makkaraseos kulhoon. Lisää sipuli-fenkoliseos. Sekoita hyvin ja muotoile taikinasta pienehköjä lihapullia. Paista lihapullia pannulla miedolla lämmöllä muutama minuutti.

Kaada loppu maito kattilaan. Lisää vatkaten jauhot, voi ja valkoviini ja kuumenna miedolla lämmöllä vatkaten viitisen minuuttia, kunnes kastike paksuuntuu. Mausta suolalla ja pippurilla. Hämmennä sekaan parmesaani ja raastettu muskottipähkinä. 

Keitä pasta suolatussa vedessä al denteksi ja valuta. Kaada bechamel uunivuoan pohjalle ja upota siihen pastasimpukat. Jos simpukat ovat isoja, täytä ne lihapullilla ja kurpitsakuutioilla. Meidän simpukkamme olivat hieman vaatimattomampia, eli asettelimme kaiken sekaisin. Ripottele päälle loppu rosmariini, parmesaani ja cheddar. Paista alumiinifoliolla peitettynä 15 minuuttia, poista folio ja paista vielä 15 minuuttia. Anna levätä hetki ja nauti!

Biisisuositus: The Smashing Pumpkins - 1979

Tulta munille remix!

En ole koskaan ymmärtänyt sanontaa "Jos se ei ole rikki, sitä ei kannata korjata". Miksei muka! Hyvääkin kannattaa yrittää vielä tuunata, siitähän voi tulla vieläkin parempaa. Niin kävi ainakin tässä tapauksessa. Yksi luottoresepteistämme, "Tulta munille" sai lihaa luiden ympärille, ja tuloksena oli uusi klassikko. Kananmunia ja raakamakkaraa lievästi tulisessa tomaattisoosissa, päälle vielä kolmen juuston huntu. Jo paperillakin on selvää, että tässä kombinaatiossa riittää makuja. Kyytipojaksi vielä kahdeksan euron tomaattipunkkujen kunkku, ja argggh! Jos pidät tulisesta, lisää vielä vähän lisää peperoncinoa ja BURN...

P.S. Rommirusina, olet pastapostauksen velkaa!  

Tulta munille remix!

• 2 rkl oliiviöljyä
• 2-3 mausteista sianlihaista raakamakkaraa
• 1 sipuli hienonnettuna
• 2 punaista paprikaa pilkottuina
• 3 peperoncinoa (kuivattua chiliä) murskattuna
• 5 valkosipulin kynttä hienonnettuina
•  1 tl chilijauhetta
• 2 tl savupaprikajauhetta
• 1 tl kuivattua timjamia
• 1 prk (400g) kuorittuja tomaatteja (Mutti San Marzano)
• kourallinen basilikan lehtiä
• suolaa ja pippuria
• 4 kananmunaa
• 100 g ricottajuustoa
• 75 g raastettua cheddaria
• 50 g raastettua parmesaania

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Poista raakamakkaroista kuori ja kumoa ne keskikuumalle paistinpannulle. Paista oliiviöljyssä muutama minuutti niitä samalla lastalla murentaen. Lisää sipuli, paprika, valkosipuli ja peperoncino. Viiden minuutin jälkeen lisää chilijauhe, savupaprika ja timjami. Pyörittele minuutti. Lisää tölkkitomaatit liemineen ja silputtu basilika. Mausta suolalla ja pippurilla. Keittele 20 minuuttia kannen alla.

Kaada sakea kastike uunivuokaan ja tee siihen neljä kuoppaa. Riko kananmunat kuoppiin ja levitä ricotta kananmunien ympärille. Ripottele juustoraasteet päälle ja siirrä koko komeus uuniin. Paista 15 minuuttia niin, että kananmunat hyytyvät hieman ja juusto ruskistuu kauniisti.

Viinisuositus: Feudi di San Marzano Primitivo, Italia

Biisisuositus: Deep Purple - Burn

Fenkolilla täytetty lohi ja kukkakaali-palsternakkapyree

Pitkäperjantaina pöytäämme uiskenteli kokonainen täytetty lohi. Täytteenä oli viime aikoina pöydästämme melko usein löytyvää fenkolia sekä purjoa. Lohen lisukkeena tarjosimme kukkakaali-palsternakkapyreetä sekä parsasalaattia tacotyylillä. Kalan ohje on Maku-lehdestä vuosien takaa. 

Fenkolilla täytetty lohi

• kokonainen kirjolohi
• 1 tl hienoa suolaa
• rouhittua valkopippuria
• purjo
• fenkoli
• tillinvarsia
• sitruuna
• 1 rkl karkeaa merisuolaa
• 1 rkl fenkolinsiemeniä
• öljyä
• voita

Pyyhi perattu lohi talouspaperilla sisältä ja ulkoa. Viillä kalan pintaan viiltoja molemmin puolin. Mausta kala vatsan puolelta suolalla ja valkopippurilla.

Leikkaa purjo ja fenkoli ohuiksi viipaleiksi. Viipaloi myös hyvin pesty sitruuna. Heitä purjo, fenkoli, sitruunaviipaleet ja tillinvarsia kalan vatsaan. Hiero kalan pintaan molemmin puolin karkeaa merisuolaa, rouhittua valkopippuria ja fenkolinsiemeniä.

Taittele foliosta pesä uunipellille ja kippaa kala siihen. Näin saat kalasta irtoavan nesteen talteen. Mikäli täytteitä jäi yli, asettele ne kalan ympärille

Lisää kalan päälle oliiviöljyä sekä muutama voinokare. Kypsennä 200 asteessa noin 40 minuuttia. Valele kalaa välillä folioon kertyneellä nesteellä. 

Kukkakaali-palsternakkapyree

• 1 iso kukkakaali
• 1 iso palsternakka
• 3 dl kulutusmaitoa
• 1 valkosipulin kynsi
• ½ tl suolaa
• ripaus valkopippuria
• ½ dl raastettua parmesaania
• 3 rkl kevätsipulia tai ruohosipulia hienonnettuna

Pilko kukkakaalin kukinnot ja palsternakka. Hienonna valkosipuli. Keitä maidossa miedolla lämmöllä pehmeiksi. Valuta maito talteen ja survo kukkakaali ja palsternakka survimella muussiksi. Notkista hieman maidolla ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon parmesaani ja suurin osa kevätsipulista. Koristele annos lopuksi kevätsipulisilpulla.

Biisisuositus: Kumikameli - Kalana

Kuhan kaverit ja ohi on paasto

Kissa paastosi. Eli viikon verran laimennetuilla mehuilla, yrttiteellä ja vedellä, jossa taisi etäisesti maistua jokin juures. Blogissa oli hiljaista. Viikon jälkeen palasi meidän tavallisten kuolevaisten joukkoon yhdellä omenalla. Seuraavaksi päiväksi esitti vaatimattoman toiveen kevyestä kala-ateriasta. 

No, ateria ei ollut ihan kevyt, mutta oli herkullinen. Paastoajan mielestä jopa taivaallinen. Simppelisti paistettu kuhafile sitruunaisten fenkoliperunoiden ja hummerifondista tehdyn voikastikkeen kera. 

Sitruunaiset fenkoliperunat uunissa

• 1 fenkoli
• 6-8 kiinteää perunaa
• 15 cm pala purjoa
• 2-3 oksaa tuoretta rosmariinia
• 3 rkl oliiviöljyä
• ½ sitruunan mehu
• suolaa ja pippuria

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Suikaloi fenkoli (poista kova kanta). Pese perunat hyvin ja pilko kuorineen veneen muotoisiksi lohkoiksi. Halkaise purjo ja huuhtele hyvin. Pilko reiluiksi paloiksi. Silppua rosmariinin lehdet. Nakkaa kaikki uunivuokaan ja valuta päälle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Sekoita hyvin. Purista päälle vielä puolikkaan sitruunan mehu ja paista uunin keskitasolla 20-30 minuuttia, kunnes perunat ovat pehmenneet sopivasti. Kääntele pari kertaa välillä.

Nopea voi-hummerikastike

• 50 g voita
• 2 rkl hummerifondia
• 1 dl kuohukermaa
• ½ sitruunan mehu
• ripaus juuri jauhettua valkopippuria

Sulata voi kattilassa. Lisää hummerifondi ja kerma ja kiehauta nopeasti. Ota kattila liedeltä ja mausta sitruunan mehulla ja valkopippurilla.

Biisisuositus: Radiohead - Weird Fishes

Kanaa, fenkolia ja perunoita uunissa

Arrgh ! Kun on yksinkertainen pää, pitää pitäytyä yksinkertaisissa resepteissä. Taas se tuli todistettua tällä italialaistyylisellä uuniruoalla. Muutama aines, kaikki hukutetaan uunivuoassa oliiviöljyyn ja tunnin päästä magic happens. 

Tarkoitus oli seurata Italialaiset mestarit - kirjasta löytyvää reseptiä, jossa oli käytetty fenkolin sijasta artisokkaa. Antonio kielsi käyttämästä suolaveteen säilöttyjä artisokkia, mutta eihän meidän kaupoistamme pelkkään veteen säilöttyjä löydy. Tuoreetkin olivat niin kärsineen näköisiä, ettei niiden kanssa viitsinyt hermojaan menettää. Fenkolit sen sijaan näyttivät oikein raikkailta, joten niillä päätettiin mennä.

Toinen kompastuskivi piti olla reseptin uudet perunat, joita en odottanut vielä tähän aikaan kaupasta löytäväni. Mutta kas, espanjalaiset uudet perunat olivat ilmestyneet laareihin. Normaalistihan ne ovat aivan mauttomia ja ihmisruoaksi kelpaamattomia, mutta kun muita sopivan kokoisia perunoita ei valikoimista löytynyt, ajateltiin riskeerata tässäkin kohdassa.

Tällä kertaa kaikki meni kuin elokuvissa ja miedot maut täydensivät hienosti toisiansa. Rosmariinin ja fenkolin aromaattisuus sopi mahtavasti kanan ja perunoiden kanssa. Nyt ei haittaa yhtään vaikka kissan käsi on paketissa ja työmääräni keittiössä on kasvanut kaksinkertaiseksi. Lauleskellaan vaan Robert Crayn kanssa että "I do all the cooking in our house baby, you're always runnin' around... "

Kanaa, fenkolia ja perunoita uunissa

• 8 broilerin koipea (naturel)
• 10 - 15 perunaa, uusia tai vanhoja, mielellään kohtuullisen pieniä (40 - 50mm)
• 1 iso fenkoli
• 1 iso sipuli
• 5 rosmariinin oksaa
• paljon oliiviöljyä (ehkä 4-5 rkl)
• suolaa ja mustapippuria

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pese perunat ja puolita ne, älä kuori. Jos perunat ovat isoja, voit lohkoa ne useampaankin osaan. Kuori sipuli, puolita ja lohko pitkittäin reiluhkoiksi viipaleiksi. Pilko samalla tavalla myös fenkoli. Riivi kolme rosmariinin oksaa ja hienonna lehdet, kaksi oksaa voit laittaa sekaan kokonaisina.

Lado isoon uunivuokaan sekaisin koivet, perunat, fenkoli, sipuli ja rosmariini. Pirskota päälle anteliaasti oliiviöljyä ja rouhi päälle suolaa ja mustapippuria. Sekoita kunnolla, jotta kaikki ainekset maustuvat kauttaaltaan. Paista uunissa tunti - puolitoista, kääntele kerran tai kaksi välillä.

Biisisuositus: Robert Cray - Chicken In The Kitchen

Possun potkat Happy Joen seurassa

Edessäni oli kolme isoa sian sorkan yläpuolista koipipalaa eli kiekoiksi leikattua potkaa, ja mietin mitä niistä teen. Selvää oli, että ne vaativat pitkän kypsennysajan, joten valinta oli tehtävä keittämisen tai hauduttamisen kesken. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Ensin kunnon väri pannulla ja sitten uuniin niin pitkäksi aikaa, että liha irtoaa luista. On vaikea kuvitella helpompaa ruokaa, joka valmistuu melkein kuin itsestään. Ja kun potkat maksoivat yhteensä viitisen euroa, otan mielelläni revanssin tästä mainiosta ruhon osasta toistekin.

Possun potkat siiderissä

• possun potkakiekkoja
• suolaa ja mustapippuria
• voita ja oliiviöljyä
• ½ litraa kanalientä
• 200 g paseerattua tomaattia
• 0,33 tölkki omenasiideriä (Happy Joe)
• 2 laakerinlehteä
• 5 valkosipulinkynttä
• 2 isoa sipulia

Hiero huoneenlämpöisiin potkiin suolaa ja pippuria. Paista koivet padassa voi-öljyseoksessa kauttaaltaan ruskeiksi. Lisää ruskistamisen loppuvaiheessa kokonaiset valkosipulinkynnet ja sipulilohkot ja paistele niitäkin hetki. Valmista kanaliemi ja sekoita joukkoon paseerattu tomaatti ja siideri. Kiehauta liemi ja kaada pataan potkien päälle. Heitä joukkoon laakerinlehdet ja kypsennä vähintään neljä tuntia. Tärkeintä, että liha on niin mureaa, että se irtoaa luista. Mausta vielä tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Potkien lisäkkeenä maistuvat tryffeliöljyllä maustettu perunamuussi ja pekoniruusukaalipaistos.

Biisisuositus: Jukka Poika - Siideripissis

Patatas bravas, aioli ja srirachalohi

Nanna (Kaikki äitini reseptit) on niin ansiokkaasti nostanut sriracha-kastikkeen bloggaajien näppäimistöille, että hänen srirachalohi-reseptiään on pakko testata. Soosia on tullut käytettyä joissakin thai-ruokakokeiluissa, mutta tässäkin se toimii todella hyvin. Tosin osuutensa on myös vaahterasiirapilla, joka tekee lohen pinnasta mukavan makean.

Lohi oli erittäin hyvää ja lisukkeiksi valitut patatas bravas-perunat ja aioli täydensivät palettia loistavasti. Koska kyseessä oli saunailta, ruoat saivat valmistua tällä kertaa uunissa samalla kun kokki sai nauttia saunaoluestaan rauhassa.

Nannan resepti sriracha-lohelle löytyy tästä.

Patatas bravas uunissa

• kilo kiinteitä perunoita
• oliiviöljyä
• 200 g tomaattimurskaa (Mutti)
• 2-3 tl savupaprikajauhetta
• reilu ripaus cayennepippuria
• 1 tl juustokuminaa
• 1-2 rkl punaviinietikkaa
• suolaa ja pippuria

Lämmitä uuni 220 asteesen. Pese perunat ja pilko ne kuorineen reiluiksi lohkoiksi. Kaada uunivuokaan ja pyörittele kauttaaltaan oliiviöljyssä. Heitä perään hieman suolaa ja paista uunissa n. 20 minuuttia.

Yhdistä kulhossa tomaattimurska, mausteet ja punaviinietikka. Lisää vielä sopivasti suolaa ja pippuria. Kun perunat ovat hieman pehmenneet, sekoita joukkoon tomaattikastike ja paista vielä 10 minuuttia. Perunat eivät saa olla liian pehmeitä ja pinta saisi olla mausteisen rapsakka.

Aioli

• 1 kananmuna
• 1 tl (dijon)sinappia
• 1 rkl sitruunamehua
• 2 valkosipulin kynttä hienoksi pilkottuina
• ripaus sokeria ja suolaa
• noin 1 dl öljyä

Sekoita muut ainekset blenderissä tai sauvasekoittimen mentävässä kulhossa ja surauttele majoneesiksi liruttaen öljy hitaasti ohuena nauhana joukkoon. Aioli alkaa paksuuntua, kunhan öljyä on riittävästi ja sekoittaja on tarpeeksi kärsivällinen.

Viinisuositus: Wolfberger (W)3, Riesling-Muscat-Pinot Gris, Ranska, Alsace

Pennevuoka pienistä sienistä

Tämä on ihanan kotoisa ja runsas ruoka, joka sopii hyvin kylmään talvipäivään. Ohje on aikoinaan bongattu kirjasta Italian viettelykset (Enkovaara-Astraldi). Tätä syödessä tulee taatusti tunteikas ja lohdullinen olo kuten myös kuunnellessa Suomi-progen vähemmän tunnetun suuruuden Matti Järvisen Pieni sieni -biisiä.   

Sienillä maustettu pennevuoka

(Pasticcio di penne al forno)

• 300 g pennepastaa
• 300 g herkkusieniä
• 15 g kuivattuja tatteja
• 100 g saunapalvia tai 50 g pekonia
• 2 rkl oliiviöljyä
• tuoretta persiljaa
• tuoretta oreganoa (kuivattukin käy)
• tuoretta meiramia (kuivattukin käy)
• valkosipulin kynsi
• mustapippuria

Valkokastike

• 6 dl (täys)maitoa
• 50 g voita
• reilu 4 rkl vehnäjauhoja
• suolaa
• valkopippuria
• muskottipähkinää
• reilu 5 rkl raastettua parmesaania
• 3/4 dl kermaa
• 2 keltuaista

Pane kuivatut tatit veteen pehmenemään. Lämmitä maito valkokastiketta varten. Sulata kattilassa voi ja vispilöi jauhot joukkoon. Kypsytä jauhoja hetki ja kaada kuuma maito vähitellen koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla, pippurilla ja aavistuksella muskottipähkinää. Sekoita noin 4 rkl parmesaania kastikkeeseen ja lisää myös kerma. Kun kastike on hieman jäähtynyt, lisää keltuaiset joukkoon. 

Laita penne kiehumaan runsaaseen, suolalla maustettuun veteen. Jätä se hieman normaalia al dentemmäksi. Paista pilkottua saunapalvia tai pekonia oliiviöljyssä pannulla. Lisää pilkotut herkkusienet ja valutetut tatit joukkoon. Heitä mukaan yrtit ja hienonnettu valkosipuli. Mausta mustapippurilla  ja tarvittaessa suolalla.  

Lisää valutettu pasta ja sieniseos kastikkeen joukkoon. Kumoa seos voideltuun uunivuokaan ja ripottele pinnalle raastettua parmesaania. Paista 180 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Viinisuositus: Don Camillo Sangiovese, Italia 

Biisisuositus: Matti Järvinen - Pieni sieni

Sähköpaimenen paistos

Brittikeittiö näyttää meikäläisen näkökulmasta varsin köyhältä. Päivän aviisiin käärittyjen uppopaistettujen fisujen ja jonkin sortin ranskalaisten ohella ei kovin monta klassikkoa tule mieleen. Rasvainen englantilainen aamiainen tietysti ja intialaisesta ruoastahan ne kaiketi pitävät. Ja kaikki julkisuuden kipeät kokithan tulevat sieltä.

Todellisuus on tietysti aivan toisenlainen, ja onhan meidän luottoresepteissämmekin selkeästi yksi peribrittiläinen ruoka. Paimenen paistos eli Shepard´s pie on herkullinen viikonlopun arkiruoka (tai arkipäivän juhlaruoka). Kokonaisuus on rustiikkisen maistuva, vaikka periaatteessahan tässä on vain läiskäisty perunamuussia jauhelihakastikkeen päälle.

Tämä meidän versiomme ei kuitenkaan ole kovin originelli eikä rustiikki. Vaikutteita on saatu monesta lähteestä, mutta lopputulos on mielestämme parantunut matkan varrella. Perunamuusi on vaihtunut bataattimuusiksi ja mukaan on tullut punaviinin ja basilikan kaltaisia luottomausteita. Kun rehti paimenen ammattikin on tainnut työvoimatoimistojen avoimien työpaikkojen listoilta hävitä, laitetaan tämän modernin version nimeksi "sähköpaimenen paistos".

Sähköpaimenen paistos

Kastike

• 1 iso sipuli hienonnettuna
• 2 valkosipulin kynttä viipaloituna
• 2 porkkanaa pilkottuina
• 100 g pieniä herkkusieniä puolitettuina
• 1 sellerin varsi pilkottuna
• 500 g lampaan jauhelihaa
• 1-2 dl punaviiniä
• 2 dl lihalientä
• 2 rkl tomaattipyrettä
• tuoretta basilikaa
• 1 rkl vehnäjauhoja

Muusi

• 800 g bataattia, kuorittuina ja lohkottuina
• 50 g voita
• ½ dl täysmaitoa
• 100 g raastettua cheddar-juustoa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja aloita jauhelihasoosista. Ruskista sipulia kevyesti muutama minuutti ja lisää porkkanat, varsiselleri, valkosipuli ja herkkusienet. Hämmentele viisi minuuttia ja lisää jauheliha. Kun jauheliha on ruskistunut, kaada joukkoon punaviini. Keittele soosia kasaan kymmenisen minuuttia.

Sekoita joukkoon tomaattipyree ja vehnäjauhot. Kaada lihaliemi päälle ja sotke hyvin. Mausta basilikalla, suolalla ja mustapipprilla, ja jätä kannen alle muhimaan puoleksi tunniksi. Jos soosi tuntuu liian löysältä, ota kansi loppuajaksi pois.

Keitä bataatit pehmeiksi suolatussa vedessä, valuta ja muussaa ne haluamallasi tavalla. Lisää voi, puolet cheddar-raasteesta ja maito. Sekoita tasaiseksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Kasaa paistos joko isoon uunivuokaan tai erillisiin annosvuokiin. Kaada jauhelihakastike pohjalle ja levitä bataattisose tasaisesti päälle. Ripottele päälle loppu cheddar-raaste ja paista uunin keskitasolla 20-30 minuuttia, kunnes pinta on rapsakan ruskistunut.

Biisisuositus: Shaun the sheep

Tomaateilla täytetty nieriä

Kala viihtyy pöydässämme aivan liian harvoin. En tiedä miksi, emme me sitä huonosti kohtele. Se ei edes vie paljon aikaamme, makaa tyytyväisenä puoli tuntia uunissa ja täyttää vatsamme. Ja maistuu hyvältä. Myös pikku M:lle. Sen pyöreät rasvahapot tuntuvat tehoavan kaikenlaisiin vaivoihin. 

Pitäisi käydä kalassa useammin.

Tomaateilla täytetty nieriä

• 1 nieriä
• terttukirsikkatomaatteja
• tuore timjamipuska
• kourallinen kuivattuja karpaloita
• oliiviöljyä, suolaa ja pippuria

Väännä uuni lämpiämään 190 asteeseen. Huuhtele ja kuivaa kala. Suolaa ja pippuroi joka puolelta. Asettele se kalankokoiseen uunivuokaan ja tunge vatsaan paloiteltuja tomaatteja, kuivattuja karpaloita ja avokätisesti timajaminoksia. Vuoraa vuoka tomaateilla ja timjamilla. Valuta päälle oliiviöljyä ja paista uunissa puolisen tuntia.