Kukkuu - kevään herkku nousee

Avasimme tänään loppukevään tohinat monellakin tapaa. Piipahdimme mökillä ensimmäisen kerran talven jälkeen ja samalla myös muutamalla tuoreella hakkuuaukiolla. Piipahdus kannatti, sillä saimme saaliiksi pari litraa korvasieniä. Korvasienet ovat meillä kevään odotettua ja suurta herkkua, mutta niiden käsittelyohjeista ei kannata laistaa. Niiden sisältämä gyromitriini on tappavan myrkylllistä. 

Sienten keräämisen ja käsittelyn jälkeen kädet ja keruuveitset on pestävä huolellisesti. Yleinen ohje on keittää sieniä vähintään viisi minuuttia väljässä vedessä kaksi kertaa (minä laitan tuohon aina pari minuuttia ekstraa). Molempien keittämisten jälkeen sienet ja keittovälineet on huuhdeltava hyvin, eikä keittovettä käytetä. Tuulettaminen keittämisen aikana on myös tärkeää, koska gyromitriinia on myös keittohöyryissä.    

Vaiva kuitenkin kannattaa, koska korvasienet ovat herkkujen herkku ja sienten aatelia. Nyt ne on turvallisesti käsitelty ja saavat odottaa huomiseen. Sitten pyöräytän niistä kevään ensimmäisen muhennoksen tai keiton. Korvasienten maun lisäksi pidän itse kovasti niiden "lihamaisesta" rakenteesta. Vesi kielellä jo pelkästä ajattelemisesta, miten maltan odottaa huomiseen.   

Tänään kevät näkyi ja kuului myös muulla tapaa. Koppelot olivat tulleet metsästä hiekkateille syömään pikkukiviä. Onneksi oma ruoansulatus toimii hieman hellemmillä keinoilla. Käkikin kukkui, joten uskottava se on; kolkuttelemme jo kesän portilla.   

Biisisuositus: Eläkeläiset - Kukkuu ukot

Pizza ilman tomaattia?

Jostain syystä on vaikeaa tehdä yksinkertaisia pizzoja, tomaattikastikkeen ja juuston lisäksi tulee usein lisättyä ainakin kolmea täytettä. Nyt kun jääkaapista löytyi puolikas rasia siitakesieniä, päätin pitää asiat simppelinä. Sienet ja tomaatti ei mielestäni ole paras yhdistelmä, joten heittäydyin uhkarohkeaksi ja jätin myös tomaattikastikkeen pois.

Edellisen syksyn kuivattuja sieniä on vielä reilusti jäljellä, joten laitoin tatteja ja suppilovahveroita likoamaan kulhoon puoleksi tunniksi ja aloin alustaa pohjataikinaa. Pizzapohja on siinä mielessä hassu juttu, että samoista aineista ja määristä tulee joka kerta erilainen lätty. Yleensä tulee käytettyä kuivahiivaa, mutta tällä kertaa päädyin perinteiseen tuorehiivaan. Nyt pohjasta tuli rapea ja mehevä, varmaankin osin myös korkeamman lämpötilan ja pohjan esipaistamisen ansiosta.

Sekasienipizza

Pizza con Funghi misti (meniköhän oikein?)

Pohja:

• 15 g tuorehiivaa
• 3 dl vehnäjauhoja ( puolet durumjauhoja ja puolet puolikarkeita )
• vajaa 1 tl suolaa
• 1,5 dl vettä

Täytteet:

• sekalaisia tuoreita ja kuivattuja sieniä (yhteensä 300 gr)
• puolikas sipuli
• 3 rkl voita
• oliiviöljyä
• suolaa ja mustapippuria
• hieman sinihomejuustoa
• 2 mozzarellapalloa
• tuoretta oreganoa

Laita kuivatut sienet likoamaan. Lämmitä vesi kulhoon ja liota siihen hiiva. Lisää suola ja jauhot ja vaivaa kärsivällisesti taikina kiinteäksi. Tee siitä pallo, kieritä se jauhoissa ja jätä liinan alle vedottomaan, lämpimään paikkaan kohoamaan ainakin puoleksi tunniksi. Lämmitä uuni 275 asteeseen.

Vaivaa taikinaa vielä hetki, kauli siitä leivinpaperille lähes pellin kokoinen pohja ja anna senkin levätä jonkin aikaa. Purista liotetuista sienistä vesi, pilko tuoreet sienet ja sipuli. Sulata paistinpannulla voi, lisää ruokalusikallinen oliiviöljyä ja kuullota siinä sipuleita pari minuuttia. Lisää sienet ja freesaa niitäkin pari minuuttia. 

Pistä pohja uuniin keskitasolle pariksi minuutiksi, nosta se pois ja levitä sienitäyte pohjalle. Murustele joukkoon sinihomejuustoa ja tuoretta oreganoa, valuta päälle oliiviöljyä ja viimeiseksi viipaloidut mozzarellat. Paista uunin keskitasolla viitisen minuuttia kunnes juusto on hieman ruskistunut. Nosta herkku uunista ja viimeistele tuoreella oreganolla ja tilkalla oliiviöljyä.

Viinisuositus: Feudi di San Marzano Primitivo, Italia