Pomminvarma mansikkakakku

Unikeonpäivänä vietetään meillä sattumoisin myös nimipäiväjuhlia ja silloin tapanani on ollut tehdä aina kesän ensimmäinen mansikkakakku. Mansikkakakku valmistuu seuraavalla luottoreseptilläni, joka on peräisin jostakin vanhasta Kodin Kuvalehdestä. Olen käyttänyt tätä reseptiä jo vuosia - lopputulos on vaan niin uskomattoman mehevä ja raikas. Vaikka utelias mieleni palaa halusta kokeilla aina myös uusia reseptejä, jotkut asiat vain on ja pysyy. Tämä on klassikko! 

Mansikkakakku

Sokerikakkupohja

• 4 munaa
• 1 ½ dl sokeria
• 1 ½ dl vehnäjauhoja
• ½ dl perunajauhoja
• 1 tl leivinjauhetta  

Kostutusliemi

• 2 dl maitoa
• 2 tl vaniljasokeria

Täyte

• litra mansikoita
• 2 dl kuohukermaa
• ½ purkkia maitorahkaa (250 g purkista) 
• ½ dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria

Koristeluun

• litra mansikoita
• 3 dl kuohukermaa
• 1/4 purkkia maitorahkaa
• ½ dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne vaahdon sekaan. Kääntele varovasti sekaisin. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Paista kakkupohjaa uunin alatasolla 175 asteessa noin puoli tuntia. Anna vetäytyä vuoassa vartti ennen kumoamista. Kakkupohjan voi tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä, täyttää seuraavana ja koristella kolmantena. Näin kakku syntyy kuin itsestään.

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan sahalaitaisella veitsellä. Asettele tarjoiluvadin suojaksi leivinpaperisuikaleita. Nosta pohjalevy vadille ja kostuta se kolmasosalla kostutusliemestä. Perkaa ja viipaloi mansikat täytettä varten. Vaahdota kerma, lisää rahka ja sokerit. Levitä pohjalle puolet mansikkaviipaleista ja näiden päälle puolet kermarahkasta.

Nosta päälle toinen pohjalevy, kostuta se. Levitä loput mansikat ja kermarahka levylle. Nosta kansi päälle ja kostuta myös se hyvin. Päällystä kakku kelmulla ja nosta päälle kevyt paino. Anna kakun vetäytyä jääkaapissa vaikka yön yli.

Vaahdota koristelun kerma, lisää rahka ja sokerit. Levitä kerma tasaisesti koko kakulle. Asettele mansikat. Reunat voi myös koristella pursottamalla. Poista suojana olleet leivinpaperisuikaleet. 

Biisisuositus: The Beatles - Strawberry Fields Forever

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Juhlat ovat ihania! Juhlat piristävät arkea ja aiheen juhlaan voi keksiä miltei mistä vain. Aloittamiset, päättämiset, kasvamiset ja saavuttamiset - kaikessa on syytä juhlaan. Juhliin kuuluu paljon tunteita: iloa, luopumista ja haikeutta. Kaikkea tätä mahtuu myös koko elämän kaareen. Elämä itsessään lieneekin se suurin juhlamme aihe. Mutta ennen kaikkea paljon onnea kaikille tämän kevään sankareille!  

Tässä yksi vaihtoehto kevään juhlapöytään suolaiseksi tarjottavaksi. Tein savupororullista kaksi eri versiota. Kummastakin ohjeesta saa noin 30 pientä suupalaa, jotka voi halutessaan kiinnittää tikulla. Rullat voi tehdä valmiiksi juhlia edeltävänä päivänä ja leikata paloiksi ennen tarjoilua. Helppo ja nopea tarjottava!

Savupororieskarullat

Versio 1

• rieskaa (3 suorakaiteen muotoista levyä)
• 100 g savuporopaistia hienonnettuna
• ½ punasipuli hienonnettuna
• 150 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
• 150 g ranskankermaa
• 1 - 2 rkl piparjuuritahnaa
• silputtua persiljaa
• suolaa
• rouhittua mustapippuria

Versio 2

• rieskaa (3 suorakaiteen muotoista levyä)
• 60 g kylmäsavupororouhetta
• 150 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
• 150 g ranskankermaa
• silputtua ruohosipulia
• hieman dijon-sinappia
• suolaa
• rouhittua rosepippuria

Kostuta rieskalevyjä tilkalla maitoa, niin ne eivät halkeile rullattaessa. Sekoita tahnaa varten kaikki aineet. Levitä tahna tasaisesti rieskalevyjen päälle. Rullaa ja säilytä pötköjä kylmässä kelmuun käärittynä tarjoiluun saakka. Leikkaa annospaloiksi.

Biisisuositus:  Vuokko Hovatta - Suvivirsi

Perunasalaatti ei petä

Perunasalaatti on usein melko huomaamaton, mutta kuitenkin vakituinen ja luotettava kumppani useissa tilanteissa. Vai mitä olisivatkaan uusi vuosi, vappu tai juhannus ilman tätä luottokumppania? Lähes ensimmäisenä tulee mieleen; no, perunasalaattia pitää ainakin olla. 

Meillä ei ole vakioreseptiä mihinkään ultimaatiohyvään pottusalaattiin. Yhteen aikaan yritimme sellaista säätää, mutta totesimme, että mitä suotta! Joskus tekee mieli öljypohjaista salaattia, toisinan taas kermaisampaa tai raikkaampaa. Yhden ainoan täydellisen perunasalaatin metsästys on siis saanut jäädä. Mutta täytyy kyllä sanoa, että vesi kielellä odotan jo hinnaltaan järkeviä kotimaisia uusia perunoita. Eikä mikään vedä vertoja omasta kasvimaasta vasta nostetuille perunoille, joihin ei paljoa extra höystöjä tarvita. 

Perunasalaatti

• 6 pientä tai keskikokoista perunaa
• 3 pientä porkkanaa
• 4 kananmunaa
• 6 coctailkurkkua karkeaksi kuutioituna
• 2 tl kapriksia
• 1 nippu sileälehtistä persiljaa karkeaksi hienonettuna
• 2 kevätsipulia pilkottuna
• 1 rkl tilliä karkeaksi hienonnettuna
• 2 rkl majoneesia
• 1 tl ranskalaista sinappia
• 2 rkl ranskankermaa
• suolaa ja mustapippuria
• loraus sitruunamehua

Kuori perunat ja porkkanat. Leikkaa ne 1 cm kuutioiksi. Keitä juureksia noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä, mutta hieman napakoita. Huuhtele kylmän veden alla ja siirrä sivuun odottamaan. Keitä munat koviksi  ja kuutioi nekin noin 1 cm kuutioiksi.

Yhdistä kaikki ainekset kulhossa varovasti sekaisin ja anna tekeytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. 

Ohje on kirjasta Makkaroita maailmalta (Sandler - Acton)

Biisisuositus: Pauli Hanhiniemen perunateatteri - Siipeen jos sain

Sitruunalla maustetut munkkirinkilät

Tuoreet vasta paistetut munkit ja sima tuovat vapun. Ainakin nyt, kun ikkunasta ulos katsottaessa maa on lumen peitossa, eikä piknik koriin oikein tee mieli suunnitella mitään. Itse tykkään eniten ihan perinteisistä sokerissa kieritetyistä munkkirinkilöistä. Sattui aika kivasti, sillä juuri kun aamupäivällä mietin munkkien paistamista, posti toi mukanaan Maku-lehden leivontanumeron, ja sieltä löytyi tämä resepti. Ohjeesta tulee 32 kpl sisältä mehevää ja pinnalta rapeaa munkkirinkilää. Nämä ovat ihanan perinteisiä, mutta samalla sitruuna ja vanilja raikastavat taikinaa kivasti.     

Sitruunalla maustetut munkkirinkilät

• 5 dl kevytmaitoa
• 50 g hiivaa
• 2 dl sokeria
• 2 munaa
• 1 rkl kardemummaa
• 2 luomusitruunan kuorta raastettuna
• 2 tl vaniljasokeria
• 2 tl suolaa
• 14 - 15 dl vehnäjauhoja
• 150 g sulatettua voita
• 1 litra rypsiöljyä  

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita mukaan sokeri, munat, kardemumma, raastettu sitruunankuori, vaniljasokeri ja suola. 

Lisää taikinaan jauhot vähitellen. Lisää loppuvaiheessa sulatettu voi ja alusta taikinaa niin, että se alkaa irrota käsistä ja kulhosta. Taikina saa olla kuitenkin aika pehmeää. Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi. Jaa taikina paloiksi ja pyörittele niistä pullat. Kohota pullat, mutta pieni kohotus riittää. 

Kuumenna öljy isossa kattilassa 180 asteiseksi. Tee munkkeihin reikä sormien avulla ja paista munkkeja muutama kerrallaan pari minuuttia puoleltaan. 

Nosta munkit reikäkauhalla talouspaperin päälle ja kierittele sokerissa vielä lämpiminä. 

Biisisuositus: Hearthill - Rainy Days

Joulun lupsakat kalatulokkaat

Kaloja ei koskaan ole joulupöydässä liikaa. Tietyt kalaruoat pitävät pintansa ja esiintyvät jouluaterialla vuodesta toiseen. Graavilohta, kylmäsavulohta, silliä, silakkaa ja mätiä tulee aina olla jossakin muodossa. Aikaisempina vuosina pöydässämme ovat vierailleet mm. muikut, siika, hauki ja kalakukko. Lipeäkala odottaa vielä näyttäytymistään, koska meillä molemmilla on siitä aika karmaisevia makumuistoja. Ehkä joskus vielä selätämme nämä muistot ja annamme sillekin mahdollisuuden uida joulupöytäämme. 

Tänäkin vuonna tutut klassikot saivat rinnalleen myös jotakin uutta. Valinnat osuivat nappiin, koska ruokien valmisteluaikaa ei ollut ainakaan liikaa. Molemmat ruoat ovat nimittäin todella helppoja tehdä, mutta maustakaan ei tarvitse tinkiä. Apua reseptiikkaan antoivat Soppa 365 nro 3/2014 (Lohipatee) ja Etiketti 4/2014 (sardellitonnatokastike).    

Lohipatee

• 5 liivatelehteä
• 3 rkl sitruunamehua
• 250 g kylmäsavulohta
• 1 sipuli
• 5 dl kuohukermaa
• 200 g ranskankermaa
• 1 dl tillisilppua
• 1 tl sitruunapippuria
• 1 dl kirjolohen mätiä

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Pilko kylmäsavulohi pieneksi kuutioksi. Hienonna sipuli. Vatkaa kerma ja sekoita vaahdon joukkoon myös ranskankerma.

Purista liivatelehdistä vesi pois ja sekoita kiehautetun sitruunamehun joukkoon. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Kaada lohimassa tuorekelmulla vuorattuun vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli. Kumoa patee tarjoiluvadille. 

Sardellitonnatokastike 

• 3 valkosipulinkynttä
• 2 rkl pieniä kapriksia
• 6 sardellifileetä
• 2 dl majoneesia
• 3 rkl raastettua parmesaania
• 1 rkl sitruunamehua
• mustapippuria

Laita kaikki kastikeainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Tarjoile ohueksi leikattujen kalkkunaviipaleiden kanssa. Koristele kapriksilla.

Biisisuositus: Esa Pakarinen - Lentävä kalakukko

Savuahvenmousse

Tämän vuoden linnan juhlien menu oli hyvin kalapainoitteinen. Lisäksi painopiste oli nimenomaan kotimaisissa, kenties vähemmän arvostetuissa kaloissa. Kuore, särki ja ahven eivät aina ole juhlapöydän tavallisimpia tähtiä. Ahventa sentään löytyy tuoreena markettien kalatiskeistä, mutta särkeä ja kuoretta kannattaa etsiä lähinnä säilykehyllystä. Kotimaisia kalasäilykkeitä tulee muutenkin käytettyä todella harvoin. Aivan turhaan, sillä ainakin säilötty savustettu ahven sopi yllättävän hyvin moussen maustajaksi. Joulupöydän tärkeimmän aarteen, runsaan kalapöydän ensimmäinen osallistuja on nyt päätetty.

Savuahvenmousse

• 1 prk öljyyn säilöttyä savuahventa
• ½ punasipuli
• 1 dl smetanaa
• 2 rkl hienonnettua tilliä
• ½ sitruunan mehu
• rouhittua mustapippuria

Valuta ahvensäilykkeestä pois öljy ja hienonna hyvin vaikka haarukalla. Pilko punasipuli pieneksi silpuksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Jos haluat sileämmän rakenteen, surauta hetki sauvasekoittimella. Tarjoa vaikka saaristolaisleivän päällä.

Biisisuositus: Blues Pills - Black Smoke

Oman linnan juhlat

Ei tullut kutsua tänäkään vuonna. Tosin takana ei ole minkäänlaista palkittua urheilusuoritusta kuluneelta vuodelta, enkä keksi muutakaan syytä miksi kutsu olisi postilaatikoon tipahtanut. Ei haittaa, frakkia en omista, eikä rouvan iltapukuunkaan olisi ollut varaa.

Lapsena tuli ihmeteltyä, mikä järki on tuijottaa tuntikaupalla televisiosta hassun näköisiä ihmisiä, jotka jonottavat päästäkseen puristamaan väkinäisesti hymyilevän pariskunnan kättä. Näin hieman viisaampana (ja valitettavasti vanhempana) on alkanut päästä hajulle tapahtuman oudosta viehätyksestä. Tietysti ruoka kiinnostaa ja onhan kauniita pukuja mukava katsella nasevien kommenttien saattelemana. Ja oman jännitysmomentin spektaakkeliin tuo jos jonossa sattuu vilahtamaan joku tuttu tai edes tutun tuttu.

Joka tapauksessa tällaiset juhlat ovat oiva syy nähdä hieman vaivaa ja hemmotella itseään taas vähän paremmalla aterialla. Joulukiireiden lähestyessä on vähän paha lähteä suunnittelemaan originaalia kattausta. Niinpä tuli idea varastaa joitain nopeasti toteutettavia aineksia vasta julkaistusta oikeasta linnan itsenäisyyspäivän juhlien menusta. Kuuluisan boolinkin resepti näköjään löytyisi netistä, mutta sille ei ollut tällä kertaa tarvetta.

Kotini on linnani menu 2014

• Lohipiiras
• Savuahvenmoussea saaristolaisleivällä
• Härkä-yrttirieskakääryleet
• Porkkana-pinaattiterriini
• Raikas sienisalaatti
• Kotimainen juustolajitelma
• Perunoita, kylmäsavulohta jne...

Muutama näistä onnistui oikein hyvin, jopa tulevan postauksen arvoisesti. Porkkana-pinaattiterriini sen sijaan ei. Sitä pitää vielä harjoitella. 

Biisisuositus: Ismo Alanko - Kun Suomi putos puusta

Savukalatahna ja muita juhannuksen taikoja

Grillin herkuille, raakamakkaralle ja Tomi Björckin possubulgogille, ei jäänyt vatsassa paljon sijaa, kun kalaisat alkupalat valloittivat vatsaontelomme juhannuspöydässä. Eihän se toki uutta ollut, kala on aiemminkin ollut se odotetuin juttu - oli kyse sitten koivu- tai kuusijuhlasta. 

Keskikesän juhlapöydän antimet saavat olla runsaat, mutta helposti valmistettavat. Tässä yksi Maku-lehdestä napattu.

Savukalatahna

• 300 g lämminsavulohta
• 1 kesäsipulin varsi
• 50 g huoneenlämpöistä voita
• 1 dl ranskankermaa
• 1 dl hienonnettua tilliä
• 2 rkl sitruunamehua
• ½ tl suolaa
• ¼ tl valkopippuria

Hienonna savulohi haarukalla (poista ruodot). Silppua kesäsipulin varsi ja tilli. Sekoita kaikki ainekset pehmeäksi tahnaksi ja tarjoa vaikka saaristolaisleivän päällä.

Pieni on kaunista

Paljon makua, vähän aikaa ja vaivaa. Ei huono yhdistelmä! Seuraavat pikkusyötävät valmistuvat noin vartissa, joten yllätysvieraillekin ne sopivat. Meillä näitä naposteltiin antipastina. Ne käyvät myös herkkupaloiksi illanistujaisiin tai muuten vain piristykseksi keväisen sunnuntaipäivän raekuuron keskelle.

Voitaikinakierteet ovat nopeita ja helposti muunneltavia tarjottavia. Juustokierteitä saa ripottelemalla parmesaania tai muuta juustoa kierteiden päälle ennen paistamista (nämä uppoavat hyvin myös pikkuväkeen). Taikinaan voi myös painella erilaisia siemeniä tai yrttejä. Vain mielikuvitus on rajana. 

Parmankinkkukierteet (ohje: Suuri herkkupalakirja)

Parmankinkkukierteet

• 2 pakastevoitaikinalevyä
• kananmuna voiteluun
• raastettua parmesaania
• 4 parmankinkkuviipaletta
• (oliiviöljyä)

Sulata voitaikinalevyt ja voitele ne kevyesti vatkatulla kananmunalla. Leikkaa levyt ohuiksi nauhoiksi. Pidä kiinni taikinatangon molemmista päistä ja kieritä nauhoja vastakkaisiin suuntiin. 

Asettele tangot kevyesti voidellulle pellille. Ripottele päälle parmesaaniraastetta. Anna paistua uunissa (210 astetta) kymmenisen minuuttia. 

Leikkaa parmankinkkuviipaleet pitkittäin puoliksi ja kiedo jokaisen kierteen ympärille. Pirskottele halutessasi hieman oliiviöljyä parmankinkun päälle juuri ennen tarjoilua.

Edellisestä ohjeesta ylimääräiseksi jäävää parmankinkkua voi hyödyntää seuraavassa reseptissä.

Täytetyt kirsikkatomaatit

Täytetyt kirsikkatomaatit

• kirsikkatomaatteja
• ricottajuustoa
• parmesaania raastettuna
• parmankinkkua hienonnettuna
• basilikaa
• oliiviöljyä
• suolaa ja mustapippuria

Leikkaa tomaatin kantapuolelta siivu pois ja kaavi ulos sisukset. Toiselta puolelta tomaattiakin voi leikata hyvin ohuen siivun pois, mikä helpottaa tarjoiltaessa tomaattien pystyssä pysymistä.

Sekoita juustoista tahna. Lisää joukkoon hienonnettu parmankinkku ja basilika. Notkista tahnaa hieman oliiviöljyllä ja mausta suolalla ja pippurilla. Täytä tomaatit seoksella.

Tomaatti-mozzarellavartaat (Ohje: Maku-lehti 2/2012)

Seuraavaksi perinteisistä perinteikkäin tomaatti-mozzarella-basilika yhdistelmä. Minä en kyllästy tähän komboon en sitten millään. Tässä Maku-lehden ohjeessa klassikko höystetään pestokastikkeella. Ihanaa!

Tomaatti-mozzarellavartaat

• kirsikkatomaatteja
• mozzarellaa
• basilikaa

Pestokastike

• ½ dl pinjansiemeniä
• 2 valkosipulinkynttä
• suolaa
• mustapippuria
• 2 ruukkua tuoretta basilikaa
• 50 g parmesaania raastettuna
• 1 ½ oliiviöljyä

Hienonna pestokastiketta varten pinjansiemenet ja valkosipulin kynnet monitoimikoneessa. Lisää mausteet. Kun aineista on muodostunut tahna, lisää joukkoon parmesaani. Lisää öljy ja sekoita tasaiseksi.

Pujota vartaisiin tomaattia, mozzarellaa ja basilikaa. Sivele pestokastiketta vartaiden päälle. 

Biisisuositus: Portishead - Small

Kevät!

Paniikin tunne voi helposti iskeä, kun on juhlat tulossa ja syömistä pitäisi keksiä isommalle joukolle. Syömisen pitää luonnollisesti olla tajunnan räjäyttävän hyvää. Ruoka pitää myös pystyä tarjoilemaan huoneenlämpöisenä ja sen pitää kestää hyvänä noutopöydässä. Lisäksi tarjoiltava on voitava valmistaa jo edellisenä päivänä, koska itse juhlapäivänä on paljon muuta touhua. On siinä mietittävää kerrakseen. Mukava puoli reseptien etsimisessä on niiden testaaminen etukäteen. Uusia kokeiluja kun ei viitsi testauttaa juhlaväellä. Tässä on yksi testiin asti päässyt ehdokas (ohje mukailtu Maku -lehdestä 2/2012). Tein alkuperäisestä ohjeesta puolikkaan version, josta sain 24 pientä suupalaa. Suuremmalle joukolle ohjeen voi helposti tuplata. 

Kieltämättä tässä parsapiirakassa täyttyivät alussa mainitut kriteerit, joten taitos lehteen saa toistaiseksi jäädä. Lopullisesti piirakan kohtalo sinetöidään, kunhan muut tarjottavat selviävät. Onhan tarjottavan oltava myös osa kokonaisuutta ja kokonaisuuden enemmän kuin osiensa summa. Tulenkin olemaan entistä ahkerampi vieras muiden blogaanien sivuilla seuraavien viikkojen aikana. Etsinnässä ovat nimenomaan suolaiset juhliin sopivat pikkusyötävät. Ja kaikki hyvät vinkit ovat enemmän kuin tervetulleita!

Ilmassa on tällä hetkellä odotuksen tunnetta. Pihakoivujen hiirenkorvat ovat viittä vaille puhkeamassa. Tulppaanit ja krookukset jo puskevat maan uumenista. On siis kevät ja pian juhlitaan! Kaikki sankarit ovat juhlansa ansainneet!    

Mehevä parsapiirakka

• 100 g voita
• 1 dl täysjyvävehnäjauhoja
• 1 dl vehnäjauhoja
• 1 dl perunahiutaleita
• 1 tl leivinjauhetta
• ½ tl suolaa
• 1 dl vettä

Täyte

• nippu vihreää parsaa
• 100 g cheddar-juustoa
• 100 g purjoa
• ½ ruukkua persiljaa
• 3 munaa
• 1 prk kermaviiliä
• ½ tl suolaa
• mustapippuria
• pinjansiemeniä

Sulata voi ja siirrä sivuun jäähtymään hetkeksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää voi ja vesi jauhojen joukkoon ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Taputtele taikina levyksi jauhotetuin käsin leivinpaperilla vuoratun uunivuoan päälle (noin 30 x 22 cm).

Pätkäise parsoista kovat päät pois ja kuori varret kevyesti. Keitä minuutti tai pari suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja jäähdytä parsat.

Raasta cheddar. Hienonna hyvin pesty purjo ja persilja. 

Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa ja lisää kermaviili, purjo ja persilja munien joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Ripottele puolet juustoraasteesta piiraspohjalle. Levitä muna-kermaviiliseos juustoraasteen päälle. Asettele seuraavaksi parsat ja kippaa niiden päälle loput juustoraasteesta. Sirottele pinjansiemeniä loppusilaukseksi. 

Paista puolisen tuntia 200 asteessa.

Biisisuositus: Kauko Röyhkä - Kevät

Jouluaaton mielenhallintaharjoitus - ylikypsä ja kuiva täytetty kalkkuna

Jouluaatoksi ei pitänyt jäädä kovin paljoa tekemistä. Kissa oli vapaapäivänään pyöräyttänyt monta kalapöydän herkkua melkein valmiiksi. Jouluruokahallituksen suunnittelupalaverissa kukaan ei oikein ollut innostunut kinkusta, eivätkä porkkana- ja lanttulaatikkokakaan kovinkaan monta puoltoääntä saaneet. Vaikka odotimme lähinnä ensimmäisen kattauksen antimia vesi kielellä, oli kuitenkin kinkun tilalle jotain lämmintä keksittävä. Joku huusi että kalkkuna, täytettynä hieman Thanksgiving- perinteen mukaan. 

Ylikypsä ja kuiva täytetty kalkkuna

• 1 pienehkö kalkkuna
• sitruuna
• voita
• puolikas ranskanleipä
• 1 iso sipuli
• 4 sellerin vartta
• 2 hapanta omenaa
• 5 dl kanalientä
• tuoretta rosmariiniä ja salviaa

Nuku pitkään aamulla. Nosta kalkkuna lämpiämään. Kutsu suku ja kylänmiehet joulupuurolle. Huuhtele ja kuivaa kalkkuna. Väännä uunin nappulasta 170 astetta ja laita sauna lämpiämään. Vaihda sulake. Suolaa ja pippuroi lintu, työnnä sitruunamehulla notkistettua voita nahan ja rintalihojen väliin. Kuutioi leipä ja paahda pannulla. Kumoa leipäkuutiot odottamaan ja ruskista pannulla hienonnetut sipuli ja selleri. Lisää 3 dl kanalientä, kuutioidut omenat ja leipäkuutiot. Sekoita tasaiseksi ja täytä kalkkuna. Sido koivet yhteen puuvillanarulla.

JOS SINULLA ON PAISTOMITTARI, TYÖNNÄ ANTURI SYVÄLLE RINTALIHAKSEEN JA LAITA HÄLYTTÄMÄÄN 78 ASTEESEEN. Kaada loppu kanaliemi kalkkunan vetoiseen vuokaan ja heitä sekaan muutama rosmariinin oksa. Pistä kalkkuna uuniin. Puolen tunnin päästä peitä se foliolla. Nyt on aika käyttää se vuoden ainoa kirkossakäyntioptio. Mieleltäsi puhdistuneena valmistele muut jouluruoat ja mene saunaan. Jokaisella saunatauolla tarkista kalkkunan tilanne. 

Kun kalkkuna alkaa olla valmis, poista folio ja laita kalkkuna vielä uuniin saadaksesi vielä pintaan lopullinen väri. 

Aloita jouluruokien kuvaus blogia varten. Kokeile erilaisia sommitelmia, valaistuksia ja kuvakulmia. Kata samalla pöytä ja kuuntele josko pukki olisi kohta ovella. 

Sitten kissa naukaisee ja kysyy: "Pitääkö tuon kalkkunan vielä pitkäänkin olla uunissa?"

Biisisuositus: John Lennon - Cold Turkey

Joulupöydän satumaiset

Joulupöydän odotetuinta antia meille ovat ensimmäisen kattauksen kalaisat alkuruoat. Ne humalluttavat nälkäiset aistimme vahvoilla ja herkillä aromeillaan niin, että toiseen kattaukseen ei aina tule niin täysillä panostettua. Tällä kertaa jälkimmäisen erän kuninkaana piti olla kokonainen täytetty kalkkuna, mutta siitä hupaisasta tarinasta saa Pöllö tehdä oman postauksensa. Laitetaan tähän muutamia mainitsemisen arvoisia reseptejä alkuruokapöydästä.

Lohimousse saaristolaisleivällä

• 100 g kylmäsavustettua lohta
• 1 pieni punasipuli
• 1 prk smetanaa
• 2 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna
• 3 tl piparjuuritahnaa
• sitruunamehua maun mukaan
• rouhittua mustapippuria

• kirjolohen mätiä koristeluun
• saaristolaisleipää

Vatkaa smetana kuohkeaksi sähkövatkaimella. Hienonna lohi ja pilko punasipuli pieniksi kuutioiksi. Lisää smetanan joukkoon kaikki ainekset ja sekoita. Ota saaristolaisleivästä muotin avulla haluamasi muotoisia paloja. Muotoile moussesta kahden kuumaan veteen kastetun lusikan avulla soikeita palloja ja asettele ne leivän päälle. Koristele mädillä. Saaristolaisleivän ohje on Vatsasekaisin Kilinkolin -blogista.

Sika pitää Limoncello-silakoista ja tonnikalahyydykkestä

Rakastamme Limoncelloa! Andalusian auringossa -blogista löytämämme Limoncellosilakan ohje oli tarpeeksi hyvä syy ostaa tätä ihanaa likööriä jouluksi. Parhaimmillaan Limoncello on jäähdytettynä pakastinkylmäksi, mutta sopii se kieltämättä erinomaisesti myös maustamaan silakoita. Tutustuimme Limoncelloon vuosia sitten Sisiliassa, jossa likööri oli kyllä monin verroin parempaa kuin mitä alkosta saa.

Limoncellosilakka

• 400 g silakkafileitä
• 1,25 dl etikkaa
• 5 dl vettä
• 1 rkl suolaa

Huuhtele silakkafileet ja taputtele ne kuiviksi. Tee etikasta, vedestä ja suolasta fileille kypsytysliemi sekoittamalla aineet keskenään. Kaada liemi silakoitten päälle ja anna kypsyä peitettynä kylmässä 6-8 tuntia. 

Maustekastike

• 1,5 dl majoneesia
• 1 prk (150 g) créme fraichea
• 2 rkl raastettua sitruunankuorta
• 1 rkl Limoncelloa
• ½ tl kurkumaa
• reilu rkl sokeria
• 1 tl jauhettua valkopippuria
• ripaus jauhettua korianteria
• ripaus inkivääriä
• (suolaa)

Valuta silakkafileet. Sekoita maustekastikkeen aineet tasaiseksi ja kaada silakkafileiden päälle niin, että kaikki fileet peittyvät. Anna maustua seuraavaan päivään.

Seuraava ohje on peräisin anopin reseptikätköistä. Hän teki tätä hyydykettä juhannuspöytään, mutta aivan yhtä lailla se sopii myös jouluiseen kalapöytään.

Tonnikalahyydyke

• 7 liivatelehteä
• 2 prk tonnikalapaloja öljyssä
• 1 prk kermaviiliä
• 2 dl majoneesia
• 2 rkl ketsuppia
• ripaus sitruunapippuria
• 1 dl vettä
• 1 kasvisliemikuutio

Liuota liivatelehdet runsaassa kylmässä vedessä. Valuta tonnikala ja hienonna se haarukalla. Sekoita kermaviili ja majoneesi. Lisää seokseen tonnikala ja hienonnettu tilli. Mausta ketsupilla ja sitruunapippurilla. Kiehauta kasvisliemi. Purista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kuumaan liemeen. Valuta neste tasaisena vanana tonnikalaseokseen samalla sekoittaen. Kaada seos hyytymään kostutettuun kakku- tai irtopohjavuokaan. Anna hyytyä seuraavaan päivään. Kumoa varovasti tarjolle.

Saimme joulupöytäämme lahjaksi palvihirveä. Siitä kehkeytyi seuraavanlainen muunnos Vitello Tonnato -klassikosta. Kastikkeen ohje on Hans Välimäeltä. 

Palvihirvi Tonnato

• palvihirveä ohueksi siivutettuna

• 2 keltuaista
• 1 rkl dijon sinappia
• 1 tl sokeria
• suolaa ja pippuria
• 2 rkl valkoista balsamicoa
• 2-3 dl rypsiöljyä
• 1 prk tonnikalapaloja vedessä
• koristeluun kapriksia ja punasipulia ohuina renkaina

Tee tonnikalakastike. Laita keltuaiset, sinappi, sokeri, suola, pippuri ja balsamico tehosekoittimeen. Pyöräytä aineet sekaisin. Lisää öljy ohuena nauhana kunnes seos on majoneesimaista. Lisää tonnikala joukkoon koneen vielä pyöriessä ja sekoita tasaiseksi.   

Asettele palvihirvi vadille ja kaada kastike päälle. Koristele kapriksilla ja punasipulirenkailla.

Viinisuositus: Domaine Zinck Riesling Prestige

Isin aamu - sitruunakakkua hennolla otteella

Meidän iskälle tämä aamu merkitsee sitä, että kerrankin saa olla viimeinen, joka nousee ylös. Isi on aamiaisensa ansainnut. Pidämme sinusta, siinä kaikki.

Sitruunakakku

• 400 g vehnäjauhoja
• 1 rkl leivinjauhetta
• 225 g huoneenlämpöistä voita
• 225 g sokeria
• 4 suurta kananmunaa vatkattuna
• 250 ml huoneenlämpöistä ranskankermaa
• kahden sitruunan raastettu kuori
• yhden sitruunan mehu

Kuorrutus

• 300g huoneenlämpäistä vähäsuolaista voita
• 500 g tomusokeria
• 4 rkl lemon curdia
• erilaisia karkkeja

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Siivilöi jauhot ja leivinjauhe yhteen kulhoon. Vaahdota kananmunat toisessa kulhossa kevyeksi vaahdoksi. Vaahdota myös huoneenlämpöinen voi ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi. Lisää voi-sokerivaahdon sekaan vaahdotetut kananmunat pienissä erissä ja vatkaa välillä voimakkaasti. 

Säädä vatkain pienimmälle nopeudelle ja sekoita vuorotellen jauhoja ja ranskankermaa pieninä annoksina. Lisää lopuksi sitruunankuori ja -mehu ja sekoita taikina tasaiseksi. 

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun ja voideltuun vuokaan (24 cm). Paista uunin keskitasolla noin 40 minuuttia. Kokeile tikulla kakun kypsyyttä. Anna jäähtyä vuoassa hetken aikaa ennen kumoamista ritilälle. Käännä kakku oikein päin ja anna sen jäähtyä kunnolla.   

Vaahdota kuorrutusta varten voi ja sokeri. Lisää joukkoon sitruunatahna ja sekoita hyvin. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kahtia. Laita alimmainen kakkupohja tarjoiluvadille ja levitä kuumaan veteen kastetulla palettiveitsellä kuorrutusta sen päälle. Aseta toinen kakkulevy paikoilleen ja levitä loput kuorrutuksesta kakun päälle ja reunoille. Tasoita pinta palettiveitsen avulla. Koristele karkeilla. 

Ohje pohjautuu reseptiin kirjasta Satumaiset synttärikakut (Annie Rigg).

Biisisuositus: Dave Lindholm - Pieni ja hento ote

Prinsessajuhlat

Viisivuotis-syntymäpäiväkakku

Tänä vuonna prinsessamme toivoi syntymäpäiväkakuksi viisivuotiskakkua. Toiveen kuultuani huokaisin helpotuksesta, koska kakku vaikutti kyllin yksinkertaiselta verrattuna joihinkin satulinna yms. viritelmiin. Sitä paitsi kakkuresepti löytyi kirjasta Satumaiset synttärikakut (Annie Rigg) osastolta "helpot kakut", joten ajattelin selviäväni tehtävästä. Pidän toki haasteista ruoanlaitossa, mutta leipominen on sellainen laji, jossa ei paljoa voi luovuudella pelastaa, jos jokin menee pieleen. Kärsivällisyytenikään ei välttämättä ole parhaimmasta päästä, kun lopputuloksen pitää olla yksityiskohtaista ja tarkkaa. 

Kakkupohjan leipominen sujui vielä suhteellisen vaivattomasti, mutta kuorrutusvaiheessa meinasi kärsivällisyyteni olla jo koetuksella. En lukenut ohjeesta, että palettiveitsi pitää kastaa kuumaan veteen ennen kuorrutteen levittämistä. Onneksi Pöllö kuuli tuskani (miten olisi voinut olla kuulematta) ja tuli apuun. Hän siis luki ohjeen ja levitti kuorrutteen kakun päälle. Ensi kerralla minäkin olen jo mestari voikreemin levittämisessä!

Kakku on omaan makuuni hieman liian makea, mutta ihan kelvollisen näköinenhän siitä loppujen lopuksi tuli. Ainakin pikkuprinsessat ihastelivat kakkua ja tunnistivat sen heti sankarittaren iäksi. Kakun tekoon tarvitset yhden neliönmuotoisen (20 cm x 20 cm) vuoan sekä halkaisijaltaan 23 cm kokoisen pyöreän irtopohjavuoan kakkupohjien paistamista varten. Ja palettiveitsi helpottaa voikreemin levittämistä, mutta uskon, että muunkinlainen lasta käy, jos olet kokeneempi näissä asioissa kuin minä.

Sokerikakkupohja

• 350 g vähäsuolaista huoneenlämpöistä voita
• 350 g sokeria
• 6 suurta kananmunaa, vaahdotettuna
• 350 g kakkuvehnäjauhoja
• 2 tl vaniljasokeria
• 6 tl leivinjauhetta
• 6 rkl huonenlämpöistä maitoa

Voikreemi

• 350 g vähäsuolaista huoneenlämpöistä voita
• 700 g tomusokeria siivilöitynä
• pinkkiä pastaväriä 

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Vaahdota voi ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon vaahdotetut kananmunat pieninä annoksina koko ajan vatkaten. Siivilöi toiseen kulhoon jauhot ja sekoita joukkoon vaniljasokeri sekä leivinjauhe. Lisää jauhoseos taikinan sekaan parissa erässä ja sekoita kevyesti. Lisää lopuksi maito ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina puoliksi vuokiin, joiden pohjat on vuorattu leivinpaperilla ja reunat voideltu. Paista kakkuja uunin keskitasolla noin 35-40 minuuttia. Kokeile kakkujen kypsyyttä coctailtikulla. Kakku on kypsä, kun taikina ei tartu tikkuun. Jäähdytä kakut vuoassaan noin 10 minuutin ajan ennen kuin kumoat ne ritilän päälle jäähtymään. Käännä kakut oiken päin ja jäähdytä hyvin.

Tasoita kakkujen pinta terävällä veitsellä. Ota pyöreällä (halkaisijaltaan 7-8 cm) muotilla tai kulholla pala pyöreän kakkupohjan keskeltä. Kuvittele, että kakkuympyrä on kello, ja leikkaa vielä irti klo 9-12 välinen pala. 

Tasoita neliskulmaisen kakkupohjan reunat ja leikkaa se kahteen suorakaiteen muotoiseen osaan, jotka ovat kooltaan 10 x 20 cm. Leikkaa toisesta palasta pois vielä 5 cm pala. Muotoile kakkupaloista numero viisi. Pienempi suorakaiteen muotoinen pala tulee ylimmäiseksi. 

Tee voikreemi. Vaahdota pehmeä voi sähkövatkaimella ja lisää vähitellen tomusokeri, kunnes seos on tasaista. Lisää pastaväriä sen verran, että loppusävy miellyttää sinua. Levitä kolmasosa valmiista kuorrutteesta nopeasti kakun päälle ja reunoille palettiveitsellä, joka on kastettu kuumaan veteen. Värjää loput kreemistä tummemmaksi lisäämällä vielä vähän pastaväriä. Pursota lopusta kreemistä ruusukkeita kakun reunoille.  

Porkkanaleivokset

Tämä ihana resepti on peräisin Maku-lehdestä (4/2007). Olen leiponut tämän ohjeen mukaan jo vuosia, koska se vaan toimii! Ohjeesta tulee pellillinen leivoksia hyvin vaivattomasti ja lopputulos on herkullisen mehevä. Porkkanaleivoksista pitävät niin isot kuin pienetkin herkuttelijat.

• 6 munaa
• 6 dl sokeria
• 6 dl vehnäjauhoja
• 4 tl leivinjauhetta
• 3 tl vanilliinisokeria
• 6 tl kanelia
• 9 dl porkkanaraastetta
• 300 g sulatettua voita tai margariinia

Kuorrutus:

• 100 g voita tai margariinia
• 200 g sulatejuustoa (esim. Olympia)
• 3 dl tomusokeria

Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri. Yhdistä kuivat aineet toisessa kulhossa. Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Sulata voi. Lisää muna-sokerivaahtoon vuorotellen jauhoseosta, raastettua porkkanaa ja rasvaa välillä sekoittaen. Vuoraa korkeareunainen uunipelti leivinpaperilla ja kaada taikina pellille. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Anna pohjan jäähtyä kunnolla.

Sekoita sähkövatkaimella huoneenlämpöinen voi ja sulatejuusto. Lisää tomusokeri koko ajan sekoittaen. Kuorruta jäähtynyt pohja tasaisesti. Leikkaa haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Prinsessamuffinit

Muffinien ohje on kirjasta Satumaiset synttärikakut (Annie Rigg). Ohjeesta tulee jotakuinkin 18 muffinia.


Muffinitaikina

• 250 g vähäsuolaista huoneenlämpöistä voita
• 250g sokeria
• 4 suurta kananmunaa, vaahdotettuna
• 250 g vehnäjauhoja
• 1 tl vaniljasokeria
• 4 tl leivinjauhetta
• 3-4 rkl huoneenlämpöistä maitoa

Voikreemi

• 350 g vähäsuolaista huoneenlämpöistä voita
• 700 g tomusokeria siivilöitynä
• pinkkiä pastaväriä

Koristeluun

• nonparelleja

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon vaahdotetut kananmunat pieninä annoksina koko ajan vatkaten. Sekoita jauhojen joukkoon vaniljasokeri ja leivinjauhe. Siivilöi jauhot (jos viitsit, itse en siivilöinyt) parissa erässä vaahdotetun seoksen joukkoon. Sekoita tässä vaiheessa taikinaa vain kevyesti. Lisää maito ja sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista leivonnaisia uunin keskitasolla noin 20-25 minuuttia. Kokeile muffinien kypsyyttä coctailtikulla. Jos taikina ei tartu tikkuun, ovat leivonnaiset valmiita. Jäähdytä muffinit ensin vuoassaan ennen kuin kumoat ne jäähtymään ritilälle. Käännä muffinit oikein päin ja jäähdytä hyvin ennen kuorruttamista. 

Vaahdota voikreemiä varten huoneenlämpöinen voi sähkövatkaimella pehmeäksi. Lisää tomusokeri vähitellen koko ajan sekoittaen kunnes seos on vaaleaa ja tasaista. Lisää hiukan pastaväriä ja sekoita. Laita voikreemi pursotinpussiin, jossa on tähtiterä ja pursota kiehkurat muffinien päälle. Jos haluat muffineihin erisävyistä pinkkiä kuorrutetta, laita ensin kuorrutteen joukkoon muutama tippa pastaväriä ja kuorruta sillä puolet muffineista. Lisää loppukuorrutteeseen vielä muutama tippa lisää pastaväriä tummemman kuorrutten saamiseksi ja kuorruta sillä loput muffinit. Koristele nonparelleilla.   

   

Coctailtikku-siili

Päällystä keräkaali foliolla. Laita coctailtikkuihin erilaisia naposteltavia ja pistele tikut kiinni "siiliin". Meillä siili sai piikeiseen vesimelonia, viinirypäleitä, leipäjuustoa ja paistettuja nakkeja. Tikut katosivat ensimmäisenä synttäripöydästä, joten tämä oli suksee myös pienten vieraiden mielestä. Lisäksi päivänsankarista oli erityisen hauska auttaa tämän tarjottavan valmisteluissa. Kaali muuten hyödynnettiin seuraavana päivänä, kun tein siitä perinteistä kaalilaatikkoa. Varsinainen kierrätysruoka siis!

Biisisuositus: The Beatles - Happy Birthday