Näytetään tekstit, joissa on tunniste alkuruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alkuruoka. Näytä kaikki tekstit

24. huhtikuuta 2016

Salsa on vihreää ja kampasimpukat nameja



Vihreistä salsoista olemme aiemmin oppineet tuntemaan salsa verden, jota kumminkaan emme valitettavasti ole päässeet itse tekemään, koska emme ole onnistuneet löytämään salsaan värin ja hapanimelän maun tuovia tomatilloja. Viime kirjastoreissulta käteeni osui mutkaton kirja texmexin saloista: Texmex alusta alkaen. Kirjassa vinkataan, että tomatillot voi tarvittaessa korvata ananaskirsikoilla, joten tätä pitää ehdottomasti kokeilla, koska haluaisin niin unohtaa kaupan purkkikaman näissä salsoissa.

Vihreää väriä löytyy myös tästä ihanasta yrttisalsasta, jonka otin heti kokeiluun kyseisestä opuksesta. Tämä kauniin vihreä, yksinkertainen ja raikas yrttisalsa tulee äärimmäisellä todennäköisyydellä löytymään kesäkeittiöstämme esimerkiksi kalaruokien lisukkeena. Tässä reseptissä salsa ja loraus limettimehua saavat kauniisti karamellisoidut kampasimpukat loistamaan ja veden herahtamaan kielelle.


Vihreät kampasimpukka tacot  


  • kampasimpukoita
  • suolaa  ja mustapippuria
  • maapähkinäöljyä
  • voita
  • vihreää yrttisalsaa 
  • tortilloja
  • limetinlohkoja

Vihreä yrttisalsa

  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 - 2 tuoretta vihreää chiliä, esim. jalapeñoa
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 ruukku korianteria
  • 1 nippu lehtipersiljaa
  • 1 kurkku
  • 2 avokadoa
  • suolaa

Tee ensin salsa. Paahda valkosipulinkynsiä kuorineen ja kokonaisia chilejä kuivassa pannussa kunnes ne saavat vähän väriä. Kuori valkosipulit ja poista chileistä kannat ja siemenet. Soseuta valkosipuli, chili, öljy ja yrtit keskenään. Kuori ja halkaise kurkku sekä poista siemenet. Leikkaa kurkku ja avokado kuutioiksi. Sekoita muiden ainesten joukkoon. Mausta suolalla.  

Taputtele kampasimpukat talouspaperilla täysin kuiviksi. Mausta ne suolalla ja pippurilla. Paista pari minuuttia liikuttelematta tulikuumalla paistinpannulla, jossa on loraus maapähkinäöljyä. Kun simpukat ovat kauniisti karamellisoituneet, lisää pannulle voita ja käännä ne. Valele voilla paistamisen aikana. 

Nosta jokaisen tortillan päälle  kampasimpukoita, lusikoi päälle salsaa ja purista hieman limettimehua. You're in heaven!



Biisisuositus: Prince - Purple Rain


30. lokakuuta 2015

Kauhistuttavan ihanaa halloweenia!



Pidimme työporukan kanssa hulvattomat kurpitsan koverrus kekkerit. Kovertaminen oli yllättävän rankkaa, mutta porukassa erittäin hauskaa puuhaa! Harvemmin sitä tulee hilattua töihin puukkoa, porakonetta, paksuja neuloja, kuviosahanteriä ym. kurpitsan kovertamisessa tarvittavia työvälineitä. Lopputulosta oli myös metka ihailla; jokaisesta kurpitsasta tuli niin omannäköisensä. Oman halloween kurpitsan teossa on myös se hauska puoli, että siitä voi hyödyntää myös koverretun sisuksen ja siemenet. Minä ainakin olen ihan hulluna kurpitsasosekeittoon! Näin viileällä syysilmalla keittoon lisätyt mausteet tuovat mukavasti lämpöä kurpitsalyhdyn lisäksi.        

Mausteinen kurpitsakeitto

(2-3 gummitukselle)
  • voita
  • 1 keskikokoisen kurpitsan sisus
  • 1 sipuli
  • 3 cm pätkä tuoretta inkivääriä hienonnettuna
  • 2-3 dl kanalientä
  • ½ rkl muscovado sokeria
  • tilkka sitruunamehua
  • chilijauhetta
  • kanelia
  • raastettua muskottipähkinää
  • valkosipulijauhetta
  • suolaa
  • 1 dl kolmen juuston kermaa

Koverra kurpitsan sisus lusikalla. Poista rihmasto ja siemenet. Paista kurpitsahakkelusta, hienonnettua sipulia ja inkivääriä paistinpannulla voissa kunnes kurpitsa on pehmennyt. Siirrä kattilaan,  lisää kanaliemi ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää mausteita maun mukaan ja anna kiehua tovi. Viimeistele kermalla. Tarkista suola.


Paahdetut kurpitsan siemenet


  • 1 keskikokoisen kurpitsan siemenet
  • 1 rkl kasviöljyä
  • ½ tl suolaa
  • savupaprikaa
  • jeeraa


Pese kurpitsan siemenet ja anna kuivua pyyhkeen päällä. Sekoita mausteet öljyyn ja pyörittele siemenet öljyssä. Levitä uunipellille ja paahda 200 asteessa noin 12 minuuttia. 

Biisisuositus: Chisu - Ihana


6. syyskuuta 2015

Bolinhos de bacalhau - turskakroketit



Vaikka Portugalista löytyy pilvin pimein mahtavia tuoreita kaloja ja äyriäisiä, on maan perinteisin kalaruokien raaka-aine hieman hämmentävä. Suolattu ja kuivattu turska bacalhau, joka tuodaan tuhansien kilometrien päästä Portugalin kalaisista vesistä, on maan kansalliskala. Portugalilaisilta löytyy turskaresepti vuoden jokaiselle päivälle, mutta yksi kuuluisimmista lienee turskakroketit, bolinhos de bacalhau tai toiselta nimeltään pastéis de bacalhau

Perinteisesti nämä kalapallerot tehdään nimenomaan kuivatusta turskasta, mutta yhtä hyvin ne voi muotoilla myös pakastetusta tai tuoreesta turskafileestä. Koska kuivattu bacalhau vaatii mielellään parin päivän huolellisen liotuksen ja jatkuvan veden kanssa läträämisen ennen kuin sitä voi käyttää, kelpaa meille hyvin tuoreesta turskastakin tehty versio. Olennaista eroa maussa en ollut huomaavinani.

Bolinhos de bacalhau



  • 500 g turskafileitä
  • 400 g jauhoisia perunoita
  • 1 sipuli
  • 1 dl valkoista portviiniä
  • 2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa
  • 3 kananmunaa
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria
  • ripaus muskottipähkinää


Keitä turskafileitä hyvin suolatussa vedessä 5-10 minuuttia, kunnes kala on kypsää. Valuta ja jäähdytä. Hienonna kala haarukalla hyvin.

Keitä perunat kuorineen kypsiksi, jäähdytä, kuori ja soseuta.

Silppua sipuli ja persilja. Sekoita kaikki muut ainekset paitsi munat kulhossa ja mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Tarkista maku, lisää kananmunat ja sekoita tasaiseksi massaksi. 

Muotoile käsin tai kahta lusikkaa apuna käyttäen massasta soikean muotoisia kroketteja ja uppopaista 170 asteisessa öljyssä 4 - 8 minuuttia kunnes bolinhojen pinta on kullanruskea.




















Lissabonilaiset kalastavat hassuissa paikoissa. Ehkä siksi turska pitää tuoda kuivattuna Norjasta.


Raitiovaunut ajavat yöllä vauhdikkaasti kilpaa.

Taustamusiikkina menee mahtava portugalilainen Sabbath-cover.

Biisisuositus: Savanna - Lord Of This World


7. heinäkuuta 2015

Kylmäsavulohisalaatti fenkolilla ja avokadolla



Vaikka Suomen suvi ei ole tähän asti vielä näyttänyt parhaita puoliaan muutoinkuin hätäisesti vilauttamalla, voi tunnelmaan päästä kuitenkin raikkailla kesäisillä alkuruoilla. Tässä ihanassa salaatissa yhdistyvät raikkaus, hapokkuus, täyteläisyys, suolaisuus, makeus ja monipuolinen makumaailma mieltä liikuttavalla tavalla.  Fenkolin anismainen makeus ja rapsakka rakenne toimivat salaatin selkärankana, kun taas avokadon pehmeys edustaa runkoa ja täyteläisyyttä. Kylmäsavulohi saa olla pehmeärakenteista, maukas Chipsters toimii meillä aina. 

Jos tämä postaus jää taas kesken ja julkaisematta, syy on suupielistä valuva vesi joka ajaa kirjoittajan kaupan kautta jääkaapille ja leikkuulautojen ääreen...

Kylmäsavulohisalaatti fenkolilla ja avokadolla


Marinoitu fenkoli
  • ½ fenkoli ohuina suikaleina
  • 2 tl oliiviöljyä
  • 2 tl sitruunamehua
  • ripaus suolaa

Salaatti
  • 2 kypsää avokadoa puolitettuna ja viipaloituna
  • 12 siivua kylmäsavulohta
  • ½ punasipuli suikaloituna
  • puska vesikrassia

Kaprisvinaigrette
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 rkl pieniä kapriksia hakattuna
  • 1 tl agavesiirappia
  • ¼ tl hienonnettua valkosipulia
  • ropaus suolaa ja mustapippuria myllystä


Poista fenkolista kova kanta ja suikaloi se ohuelti mandoliinilla tai veitsellä. Sekoita oliiviöljy ja sitruunamehu, mausta suolalla. Kaada marinadi fenkolin päälle ja anna maustua puoli tuntia. 

Suikaloi punasipuli ja avokado. Sekoita vinaigretin ainekset keskenään.

Kasaa salaatti annoslautasille. Levitä fenkoli pohjalle, asettele päälle kolme siivua kylmäsavulohta sekä avokado- ja punasipulisuikaleet. Nypi vesikrassin lehtiä päällimmäiseksi ja valuta vinaigrette salaatin päälle. Rouhi vielä mustapippuria ja koristele fenkolin tupsulla.



Parhaiten tämä salaatti toimii sellaisenaan antipastina seuralaisenaan vaikkapa Pfaffin kesäinen rieslingin ja chardonnayn välimaastoon sijoittuva Pinot blanc. Ja vaikka taivaalta vihmoisi saavikaupalla vettä, ei kesäfiilikseltä voi välttyä kuuntelemalla samalla Mungo Jerryn kesäklassikkoa.



Viinisuositus: Pfaff Pinot Blanc 2013, Ranska (Alsace)

Biisisuositus: Mungo Jerry - In The Summertime 


23. toukokuuta 2015

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen



Juhlat ovat ihania! Juhlat piristävät arkea ja aiheen juhlaan voi keksiä miltei mistä vain. Aloittamiset, päättämiset, kasvamiset ja saavuttamiset - kaikessa on syytä juhlaan. Juhliin kuuluu paljon tunteita: iloa, luopumista ja haikeutta. Kaikkea tätä mahtuu myös koko elämän kaareen. Elämä itsessään lieneekin se suurin juhlamme aihe. Mutta ennen kaikkea paljon onnea kaikille tämän kevään sankareille!  

Tässä yksi vaihtoehto kevään juhlapöytään suolaiseksi tarjottavaksi. Tein savupororullista kaksi eri versiota. Kummastakin ohjeesta saa noin 30 pientä suupalaa, jotka voi halutessaan kiinnittää tikulla. Rullat voi tehdä valmiiksi juhlia edeltävänä päivänä ja leikata paloiksi ennen tarjoilua. Helppo ja nopea tarjottava!



Savupororieskarullat



Versio 1

  • rieskaa (3 suorakaiteen muotoista levyä)
  • 100 g savuporopaistia hienonnettuna
  • ½ punasipuli hienonnettuna
  • 150 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
  • 150 g ranskankermaa
  • 1 - 2 rkl piparjuuritahnaa
  • silputtua persiljaa
  • suolaa
  • rouhittua mustapippuria

Versio 2

  • rieskaa (3 suorakaiteen muotoista levyä)
  • 60 g kylmäsavupororouhetta
  • 150 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
  • 150 g ranskankermaa
  • silputtua ruohosipulia
  • hieman dijon-sinappia
  • suolaa
  • rouhittua rosepippuria


Kostuta rieskalevyjä tilkalla maitoa, niin ne eivät halkeile rullattaessa. Sekoita tahnaa varten kaikki aineet. Levitä tahna tasaisesti rieskalevyjen päälle. Rullaa ja säilytä pötköjä kylmässä kelmuun käärittynä tarjoiluun saakka. Leikkaa annospaloiksi.

Biisisuositus:  Vuokko Hovatta - Suvivirsi


21. toukokuuta 2015

Grillattua parsaa ja sitruunapestoa Alénin tapaan



Sain äitienpäivälahjaksi Henri Alénin ja Annukka Oksasen mutkattoman teoksen Vuoden keittokirja, ja olen nyt makustellut sen kannesta kanteen. Paria reseptiäkin olen jo ehtinyt kokeilemaan. Heti ensiselailulta ihastuin siihen, että kaikki reseptit ovat todellakin toteutettavissa kotona amatöörikokinkin keittiössä. Tämä on ollut Henkankin ajatuksen ydin; tehdä kirja tavallisesta ja maittavasta kotiruoasta, joka "rullaa arjessa, vaikka välillä olisi vähän kiire".

Jotenkin lohduttavaa, että huippukokeilla on sama ongelma kuin meillä tavan tallaajillakin: jokapäiväinen arkiruoka! Miten loihtia päivästä toiseen monipuolista ja terveellistä syötävää arjen asettamilla rajoituksilla. Ainoa kritiikki kirjasta on se, että kaikkia raaka-aineita ei ole saatavilla ihan peruslähikaupasta, vaikka kirjan takakansi näin lupaakin. Ainakaan meidän lähikaupasta ei valitettavaa kyllä löydy salsicciaa, sinisimpukoita saati galangal juurta. Mutta tämä pieni synti on helppo antaa anteeksi, mutta vain siitä syystä, että Henkka pitää Elviksestä! Totta puhuakseni, tiedän jo nyt, että tämä kirja ei jää pelkäksi koristukseksi keittiön hyllylle, vaan se menee oikeasti kovaan käyttöön.

Ensimmäisenä kirjan resepteistä meni kokeiluun seuraava herkullisen kuuloinen parsaohje. Täytyy sanoa, että toimii! Tästä taisi tulla uusi vakiosuosikki muutaman muun hyväksi todetun alkuruoaksi sopivan parsa-annoksen lisäksi. Tämä on kätevä valmistaa mökilläkin ja peston voi tehdä valmiiksi etukäteen.    


Grillattua parsaa ja sitruunapestoa


  • 2 nippua tuoretta vihreää parsaa 
  • 2 nippua kevätsipulia
  • oliiviöljyä
  • parmesaanilastuja
Sitruunapesto
  • 2 ruukkua tuoretta basilikaa
  • 1 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
  • 1 rkl raastettua parmesaania
  • 1 tl kapriksia
  • ½ dl sitruunamehua
  • ½ dl oliiviöljyä
  • suolaa ja mustapippuria

Tee sitruunapesto sekoittamalla kaikki aineet sauvasekoittimella tasaiseksi. Katkaise parsoista päät pois napsauttamalla. Sivele puhdistetut kevätsipulit ja parsat oliiviöljyllä ja grillaa niitä viitisen minuuttia uunissa grillivastuksen alla tai grillissä. Käännä puolessa välissä grillausta. Pirskottele tarjoiltaessa niiden päälle sitruunapestoa ja koristele parmesaanilastuilla.





Biisisuositus: Elvis Presley - Heartbreak Hotel

6. huhtikuuta 2015

Broilerinmaksacrostinit

Ohje on kirjasta "Mestarien vieraana" (Finckenberg - Karmavuo - Lihtonen)


Broilerinmaksacrostinit ovat käsittämättömän helppo ja herkullinen tapa aloittaa ateria. Kun keittiössä on vietetty pääruoan valmistamisen kanssa tunti jos toinenkin, silloin kaipaa nopeaa ja helposti valmistuvaa alkuruokaa. No, tämä on juuri sellainen. 

Tosin Rommirusinan hengästyttävän hienon pääsiäismuna postauksen luettuani, hieman hävettää mennä sieltä, mistä aita on matalin. Hänen pari viikkoa kestänyt munaprojektinsa on todella kunnianhimoinen osoitus siitä, mitä hullu innokas suhtautuminen ruokaan voi parhaimmillaan olla. Piponnosto!   


Broilerinmaksacrostinit



  • 2 sipulia
  • 2 porkkanaa
  • 1 - 2 varsisellerin vartta
  • öljyä
  • tuoretta tai kuivattua rosmariinia
  • tuoretta tai kuivattua timjamia
  • 300 g broilerinmaksaa (pakaste)
  • 2 cl punaviiniä
  • 3 cl konjakkia
  • suolaa ja mustapippuria
  • 50 g huoneenlämpöistä voita
  • 1 patonki
  • (lehtipersiljaa koristeluun)



Hienonna sipulit, porkkanat ja varsiselleri pieniksi kuutioiksi. Kuullottele niitä hetki öljyssä. Lisää pannulle sulatettu ja kuutioitu maksa ja yrtit. Paista kunnes maksa on lähes kypsää. Kaada viini ja konjakki maksojen päälle ja paista kunnes neste on haihtunut pois. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella, mutta jätä seos kuitenkin hieman karkeaksi. Sekoita joukkoon huoneenlämpöinen voi.

Paahda patonkiviipaleet uunissa kauniin kullanruskeiksi. Levitä maksatahnaa patonkien päälle ja koristele tuoreella timjamilla tai lehtipersiljalla.

Biisisuositus: Blues Pills - High Class Woman



28. helmikuuta 2015

Wonton-nyytit possusta ja katkaravuista



Wonton-nyyttien kokeilemiseen saimme lopullisen sysäyksen viime ravintolapäivänä, kun kylmässä pyöräkellarissa saimme nauttia herkullisia dumplingseja maukkaan dippikastikkeen kera. Edes suomalaisen katuruokakulttuurin leviämisen suurin hidaste, 15 astetta pakkasta, ei estänyt ahdasta ja kylmää take-away-ravintolaa täyttymästä nälkäisistä asiakkaista. Keittiössä taisi olla käytössä vain yksi höyrytyskori, joten kolmen nyytin annosta sai odottaa jonon loppupäässä jopa tunnin. Kukaan asiakkaista ei kuitenkaan hermostunut, joten lämmittävän mausteinen eväs sopi tällaiseen pakkaspäivään kuin porkkana lumiukon päähän.

Wonton-nyytit voidaan kypsentää keittämällä, paistamalla tai höryttämällä. Höyryttäminen on näistä hellävaraisin tapa, joten ensikertalaisen hieman epätasalaatuiset nyytit pysyvät näin helpommin kasassa. Täytteen lihat ovat raakoja, mutta vajaan kymmenen minuutin höyrytys höyrytyskorissa riittää kypsentämään täytteen hyvin. 

Nyyttien taittelemiseen löytyy loputtomasti variaatioita. Me muotoilimme nyytit vähän tortellinien tyyliin. Ensin neliöt taitetaan kolmioiksi ja sitten kaksi nurkkaa pyöräytetään toisiinsa kiinni. Nyyteistä kannattaa puristaa taitellessa ilmat pois ja liimata saumat joko vedellä tai muna-vesiseoksella. Näin ne pysyvät kasassa olipa kypsennysmetodi mikä tahansa.

Täytteeseen lisäsin hieman kotoperäisiä (on taas Australian Masterchefiä katsottu) aineksia, jotka mielestäni sopivat nyyttien luonteeseen täydellisesti. Varsinkin lehtikaalin rapeus muokkasi rakennetta kivasti.


Wonton-nyytit possusta ja katkaravuista


1 paketti (n. 30 kpl) neliömäisiä wonton-taikinakuoria (aasia-kaupat, pakaste)

Täyte
  • 250 g possun jauhelihaa
  • 150 g raakoja katkarapuja, kuorittuna, suolistettuna ja hienonnettuina
  • 3 kevätsipulin vartta, silputtuna
  • 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
  • 3 cm pala inkivääriä kuorittuna ja raastettuna
  • 1 dl kuivattuja suppilovahveroita
  • 4 lehtikaalin lehteä, ruodit poistettuina, silputtuina
Neste
  • ½ rkl tummaa soijakastiketta
  • ½ rkl kalakastiketta
  • ½ rkl miriniä
  • 1 tl seesamiöljyä
  • ½ tl jauhettua valkopippuria
  • ½ dl silputtuja korianterin lehtiä
Liima
  • 1 kananmuna
  • 2 rkl vettä




Sulata wonton-kuoret pakkauksessaan huoneenlämmössä. Laita kuivatut sienet likoamaan puoleksi tunniksi pariin desiin vettä. Purista sienet kuiviksi ja silppua ne.

Sekoita täytteen aineet tasaiseksi massaksi. Yhdistä nesteet ja mausteet. Täyte ei saa olla liian löysää, joten tarkkaile massan koostumusta sekoittaessasi nestettä täytteeseen. Anna levätä hetki. Sekoita kananmuna ja vesi pienessä kulhossa.

Levitä noin 10 kpl wonton-kuoria paketista leivinpaperin päälle. Kun teet yhden höyrytyserän kerrallaan, eivät loput kuoret pääse niin helposti kuivumaan. Laita puoli ruokalusikallista täytettä taikinaneliöiden keskelle, voitele reunat muna-vesiseoksella ja taita kolmioiksi. Voitele kolmion kannan kärjet vastakkaisilta puolilta ja pyöräytä ne toistensa päällle.

Laita vokkipannuun tai kattilaan vettä niin, että vedenpinta ei kosketa koria kun asetat sen päälle. Kuumenna kiehuvaksi ja säädä lämpöä sopivan poreilun aikaan saamiseksi. Leikkaa höyrytyskoriin leivinpaperista pohjalle suoja ja pistele sitä haarukalla niin, että höyry pääsee läpi. Nosta nyytit koriin leivinpaperin päälle ja höyrytä kannen alla noin 8 minuuttia. Tarjoa heti dippikastikkeen kanssa.


Dippikastike wonton-nyyteille

  • 4 rkl vaaleaa soijakastiketta
  • 2 rkl tummaa soijakastiketta
  • 2 rkl miriniä
  • ½ rkl seesamiöljyä
  • 1 cm pala raastettua inkivääriä
  • 1 kevätsipulin varsi silputtuna
  • 1 punainen chili siemenineen viipaloituna

Sekoita kaikki sekaisin.




Biisisuositus: Elephant Stone - Knock You From Yr Mountain




9. helmikuuta 2015

Pieni taivas riittää



Näin se aika vierähtää; Perunabluussia täytti juuri kaksi vuotta. Toisella ikävuodellamme olemme olleet yhä uteliaampia ja kiinnostuneempia ympärillä olevista vaikutteista. Olemme oppineet kanssakulkijoiltamme ja ehkä hivenen myös ilmaisemaan itseämme paremmin. Kaikkea emme osaa, ja sekös välillä harmittaa. Pyllähdämme, mutta nousemme uudestaan ja jatkamme kulkuamme ennakkoluulottomina. Olemmehan sentään parhaassa maailmanvalloitusiässä. 

Seuraava tarjottava on pieni, mutta ei lainkaan vähäinen. Välillä riittää pieni taivas.      


Crostinit hernetahnalla ja viiriäisen munalla


  • patonkia tai ciabattaa
  • oliiviöljyä
  • 200 g pakasteherneitä
  • pieni valkosipulin kynsi
  • 1,5 dl parmesaania raastettuna
  • 1 - 2 rkl sitruunamehua
  • viiriäisen munia
  • suolaa ja pippuria


Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Leikkaa leivästä kahdeksan viipaletta ja öljyä ne kevyesti molemmin puolin. Asettele crostinit leivinpaperille ja paista kymmenisen minuuttia. 

Kiehauta pieni määrä vettä. Keitä herneitä kaksi minuuttia. Valuta ja jäähdytä ne nopeasti. Laita herneet, hienonnettu valkosipuli, parmesaani ja sitruunamehu kippoon ja soseuta sauvasekoittimella pehmeäksi tahnaksi.

Leikkaa viiriäisen munien paksummasta päästä hattu pois varovasti sahalaitaisella veitsellä. Valuta munat yksitellen pieniin kippoihin tai lautaselle rikkomatta keltuaista. Kuumenna öljy pannulla keskilämpöiseksi. Valuta munat varovasti pannulle ja paista pari minuuttia yhdeltä puolelta. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Päällystä crostinit hernetahnalla ja aseta päällimmäiseksi viiriäisen muna.        

Inspiraatio löytyi We Are Not Martha-blogista


Biisisuositus: Dave Lindholm - Pieni taivas


20. tammikuuta 2015

Sakea ja sakuraa



Kevyt ja terveellinen ruoka on jälleen tapetilla - varsinkin, kun pitkien juhlapyhien jälkeiset vaikutukset ovat vielä suoraan havaittavissa vyötärön seudulla. Meilläkin on pyritty hieman laskeutumaan keveämpään elämään ja ruokailumme onkin viime päivinä saanut normaalia enemmän vivahteita esimerkiksi aasialaisesta ruoasta.

Hieman hämillisenä täytyy todeta, että tietämys japanilasesta ruosta on jäänyt jostakin syystä vain stereotypioiden varaan. Tarkoitus olisikin nyt ottaa Japani työn alle ja perehtyä syvemmälle maan arvatenkin uskomattoman hienoon keittiöön. Aloitetaan kuitenkin itselle tutusta ja turvallisesta, nimittäin sushista.

Innoitus sushin tekemiseen tuli toisaalta siitä, kun osallistuin viime syksynä Marttojen ruokakurssille Martan sushipöytä ja toisaalta pitkään viinihyllyssä sopivaa tilaisuutta odottaneesta sakesta, jonka saimme tuliaiseksi ihan Japanista saakka. Sushit veivät kyllä kielen mennessään, mutta sakeen on vielä hieman totuteltava. Länsimaalainen minäni alkoi vaatimaan riisikääröjen kyytipojaksi jo vajaan pienen choko-kupillisen jälkeen raikasta olutta tai helmeilevää kuohujuomaa.  

Vaikka en mikään sushi asiantuntija olekaan, sen verran kuitenkin oletan, että sushin valmistamisessa kaikki on kiinni hyvästä sushiriisistä. Laadukkaaseen riisiin, kuten toki muihinkin sushin raaka-aineisiin, kannattaa panostaa. Japanilaisia raaka-aineita on onneksi saatavilla todella hyvin jo ihan tavallisten ruokakauppojen erikoisruokahyllyillä.              

Sushiriisin valmistaminen 


Seuraavasta määrästä riisiä saa kääräistyä yhden makirullan sekä yhden ura-makirullan eli yhteensä noin 12 - 14 sushi-palaa.

  • 3 dl japanilaista sushiriisiä
  • 3,5 dl vettä

Huuhtele riisiä siivilässä juoksevan veden alla, kunnes siitä valuva vesi on kirkasta. Liota riisiä kylmässä vedessä 15 minuuttia ja valuta se.

Laita riisi kattilaan ja kaada vesi päälle. Anna kiehua aluksi ilman kantta pari minuuttia. Pienennä lämpöä ja hauduta kannen alla 10 minuuttia. Anna kannen olla tiiviisti paikallaan koko ajan. Nosta kattila liedeltä ja anna riisin levätä kannen alla vielä vartin verran. Tällä välin voit tehdä etikkaseoksen.  

  • 4 rkl japanilaista riisiviinietikkaa
  • 3 rkl sokeria
  • 2 ½ tl suolaa

Kiehauta riisiviinietikka ja lisää mukaan sokeri ja suola. Sekoita kunnes kaikki aineet ovat hyvin liuenneet. Kaada riisi laakeaan vuokaan ja sekoita etikkaseos joukkoon varovasti puulastalla nostellen. Jäähdytä riisi nopeasti huoneenlämpöiseksi. Tarkoitukseen voi käyttää viuhkaa, jos omistaa sellaisen. 


Maki-sushi

  • etikkariisiä
  • nori-merileväarkkeja
  • wasabitahnaa
  • kurkkua
  • graavilohta

Aseta nori bambumatolle kiiltävä puoli alaspäin. Levitä etikkariisiä norin päälle. Jätä päädystä noin kolme senttiä tyhjäksi. Tee riisin keskelle vako ja levitä siihen sormella kevyesti wasabitahnaa. Aseta ohuiksi suikaleiksi leikatut kurkut ja kala keskelle vakoa. Rullaa maton avulla norista ja täytteestä käärö. Jos nori ei tartu reunoista kiinni, kostuta reuna etikkaseoksella tai vedellä. Leikkaa kääröstä tasaisia sushipaloja. Kasta veitsi välillä etikkaseokseen. 

Makin täytteenä voi olla muutakin kalaa, graavattua tai raakaa, erilaisia kasviksia, sieniä, omelettia tai rapuja. Tarjoile makit laadukkaan soijakastikkeen, wasabitahnan ja säilötyn inkiväärin kera.  



Uramaki

Uramakit ovat ikään kuin nurin päin olevia maki-susheja. Täytteet levitetään kahden riisikerroksen väliin ja ne voivat olla samat kuin makissakin. Päällystä bambumatto muovikelmulla. Levitä ensimmäinen kerros riisiä ohuelti kelmulle. Laita noriarkki riisin päälle. Levitä toinen ohut kerros riisiä ja sen jälkeen täytteet kuten makirullassa.

Kääri levy rullalle kelmua apuna käyttäen. Koristele rulla sesaminsiemenillä ennen viipaleiksi leikkaamista.


Biisisuositus: Mimmit - Sakura

26. elokuuta 2014

Kale rokkaa



Anoppini on kasvattanut lehtikaalia jo pitkään, paljon ennen kuin siitä tuli niin supertrendikäs. Pikkuhiljaa minunkin uteliaisuuteni heräsi tätä luonnon terveyspommia kohtaan. Aluksi sitä tuli sujauteltua kainommin ruokien joukkoon, lähinnä wokkeihin ja pastoihin. Nyt lehtikaalin ei tarvitse tyytyä enää sivuosaan, vaan se saa loistaa tähtenä! 

Lehtikaali on lisäksi kiitollinen kasvatettava. Siellä se kasvimaalla porskuttaa, vaikka on joutunut melko lailla olemaan oman onnensa nojassa. Se myös kestää hyvin kylmenevää syksyä, joten luvassa on vielä pitkä kausi tämän herkun seurassa.  


Sriracha lehtikaalisipsit


  • lehtikaalia
  • 1 rkl sormisuolaa
  • ½ dl oliiiviöljyä
  • 1 - 2 rkl sitruunamehua
  • ½ rkl Sriracha-kastiketta


Leikkaa saksilla lehtikaalista keskiruoti pois. Revi lehdet pienemmiksi. Huuhtele ja kuivaa hyvin. Asettele ne leivinpaperin päälle yhteen kerrokseen. Sekoita kulhossa oliiviöljy, sitruunamehu ja Sriracha-kastike. Pyörittele lehdet öljyseoksella ja ripottele päälle sormisuolaa. 

Laita uunipelti 175 asteiseen uuniin noin 20 minuutiksi. Kääntele sipsejä kertaalleen. Tarkkaile sipsien kypsymistä; ne saavat ruskistua reunoilta, mutta varo, että ne eivät pala.

Olivatpa muuten hyviä!



Biisisuositus: J.J. cale & Eric Clapton - After Midnight & Call Me The Breeze

4. toukokuuta 2014

Pieni on kaunista

Paljon makua, vähän aikaa ja vaivaa. Ei huono yhdistelmä! Seuraavat pikkusyötävät valmistuvat noin vartissa, joten yllätysvieraillekin ne sopivat. Meillä näitä naposteltiin antipastina. Ne käyvät myös herkkupaloiksi illanistujaisiin tai muuten vain piristykseksi keväisen sunnuntaipäivän raekuuron keskelle.

Voitaikinakierteet ovat nopeita ja helposti muunneltavia tarjottavia. Juustokierteitä saa ripottelemalla parmesaania tai muuta juustoa kierteiden päälle ennen paistamista (nämä uppoavat hyvin myös pikkuväkeen). Taikinaan voi myös painella erilaisia siemeniä tai yrttejä. Vain mielikuvitus on rajana. 

Parmankinkkukierteet (ohje: Suuri herkkupalakirja)

Parmankinkkukierteet

  • 2 pakastevoitaikinalevyä
  • kananmuna voiteluun
  • raastettua parmesaania
  • 4 parmankinkkuviipaletta
  • (oliiviöljyä)

Sulata voitaikinalevyt ja voitele ne kevyesti vatkatulla kananmunalla. Leikkaa levyt ohuiksi nauhoiksi. Pidä kiinni taikinatangon molemmista päistä ja kieritä nauhoja vastakkaisiin suuntiin. 

Asettele tangot kevyesti voidellulle pellille. Ripottele päälle parmesaaniraastetta. Anna paistua uunissa (210 astetta) kymmenisen minuuttia. 

Leikkaa parmankinkkuviipaleet pitkittäin puoliksi ja kiedo jokaisen kierteen ympärille. Pirskottele halutessasi hieman oliiviöljyä parmankinkun päälle juuri ennen tarjoilua.

Edellisestä ohjeesta ylimääräiseksi jäävää parmankinkkua voi hyödyntää seuraavassa reseptissä.

Täytetyt kirsikkatomaatit

Täytetyt kirsikkatomaatit

  • kirsikkatomaatteja
  • ricottajuustoa
  • parmesaania raastettuna
  • parmankinkkua hienonnettuna
  • basilikaa
  • oliiviöljyä
  • suolaa ja mustapippuria

Leikkaa tomaatin kantapuolelta siivu pois ja kaavi ulos sisukset. Toiselta puolelta tomaattiakin voi leikata hyvin ohuen siivun pois, mikä helpottaa tarjoiltaessa tomaattien pystyssä pysymistä.

Sekoita juustoista tahna. Lisää joukkoon hienonnettu parmankinkku ja basilika. Notkista tahnaa hieman oliiviöljyllä ja mausta suolalla ja pippurilla. Täytä tomaatit seoksella.

Tomaatti-mozzarellavartaat (Ohje: Maku-lehti 2/2012)


Seuraavaksi perinteisistä perinteikkäin tomaatti-mozzarella-basilika yhdistelmä. Minä en kyllästy tähän komboon en sitten millään. Tässä Maku-lehden ohjeessa klassikko höystetään pestokastikkeella. Ihanaa!

Tomaatti-mozzarellavartaat

  • kirsikkatomaatteja
  • mozzarellaa
  • basilikaa

Pestokastike

  • ½ dl pinjansiemeniä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 2 ruukkua tuoretta basilikaa
  • 50 g parmesaania raastettuna
  • 1 ½ oliiviöljyä

Hienonna pestokastiketta varten pinjansiemenet ja valkosipulin kynnet monitoimikoneessa. Lisää mausteet. Kun aineista on muodostunut tahna, lisää joukkoon parmesaani. Lisää öljy ja sekoita tasaiseksi.

Pujota vartaisiin tomaattia, mozzarellaa ja basilikaa. Sivele pestokastiketta vartaiden päälle. 

Biisisuositus: Portishead - Small



2. toukokuuta 2014

Oregano-parmankinkkuhyrrät



Sellaiset pienet suupalat ovat herkullisia, joissa on paljon makua yhdellä puraisulla. Näissä on! Tuore oregano, paahdettu paprika ja suolainen kinkku ovat loistava yhdistelmä. Alla olevasta ohjeesta saa kivan antipastin kahdelle. Mikäli haluaa hemmotella isompaa joukkoa, voi suurentaa ohjeen määriä. Eri värisillä paprikoilla saa näyttävyyttä tarjoiluun. (Alkuperäinen ohje: Suuri herkkupalakirja)

Oregano-parmankinkkuhyrrät

  • 1 vihreä paprika
  • 50 - 100 g maustamatonta tuorejuustoa
  • pieni kourallinen raastettua parmesaania
  • kevätsipulin varsi hienonnettuna
  • reilusti tuoretta oreganoa
  • ½ rkl kapriksia hienonnettuna
  • ½ rkl pinjansiemeniä hienonnettuna
  • 4 viipaletta parmankinkkua

Leikkaa paprika neljäksi lohkoksi. Lämmitä uuni 250 asteeseen. Laita paprikat leivinpaperin päälle uunipellille ja paahdaa niitä grillivastuksen alla noin 15 minuuttia. Paprika on valmis, kun kuori alkaa mustua ja halkeilla. Kastele puhdas keittiöpyyhe kylmällä vedellä ja rutista se kuivaksi. Pidä pyyhettä uunista otettujen paprikoiden päällä kunnes paprikat ovat hieman jäähtyneet. Poista kuori veitsen avulla.

Sekoita kaikki muut aineet paitsi paprika ja parmankinkku kulhossa. Lisää notkistettua tuorejuustoa sen verran, että saat jämäkän tahnan. 

Asettele kinkkuviipaleet kelmun päälle tiiviiksi suorakaiteen muotoseksi levyksi. Levitä puolet tahnasta kinkkuviipaleille. Seuraavaksi paprikat ja viimeisenä vielä loput tahnasta. Kieritä rullaksi ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi. Leikkaa pötköstä noin sentin paksuisia viipaleita ja kiinnitä coctailtikulla.      

20. huhtikuuta 2014

Parsasalaatti kupissa



Alun perin pitkäperjantain ateriaamme ei pitänyt kuulua salaattia. Tämä salaatti syntyi hieman ennen vieraiden tuloa hetken mielijohteesta aineista, joita sattui jääkaapissa olemaan. Yllättäen salaatti keräsi kuitenkin eniten kehuja kaikista tarjottavistamme. Salaatti päätyi tarjoiltavaksi cosmopolitan salaatin lehdeltä. Cosmopolitan sopiikin mainiosti kupposeksi rapeutensa vuoksi ja syöminenkin onnistui hauskasti käsin. 

Parsasalaatti kupissa

  • cosmopolitan salaattia
  • vuonankaalia
  • parsaa
  • yksi avokado
  • sitruunan mehua
  • fetaa
  • saksanpähkinöitä
  • 2 rkl balsamicoa
  • ½ dl oliiviöljyä
  • suolaa ja mustapippuria


Revi cosmopolitan salaatista sopivia lehtiä kupeiksi. Napsaise parsoista kovat päät pois ja keitä ne juuri ja juuri kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Pätki parsa sopiviksi paloiksi. Viipaloi avokado ja pirskottele sitruunan mehua viipaleiden päälle. Asettele kuppeihin vuonankaalia, parsaa, avokadoa ja fetaa. Rouhi saksanpähkinöitä hieman ja ripottele nekin kuppeihin. Ryyditä salaatti helpolla vinaigrette kastikkeella, joka valmistuu sekoittamalla kupissa oliiviöljy ja balsamico. Mausta kastike rouhitulla suolalla ja pippurilla. 


1. huhtikuuta 2014

Kuningas Herkkusuu sekä parsaa, pancettaa ja balsamicoa



Maailma on täynnä loistavia reseptejä. On valitettavasti selvää, etten elämäni aikana ehdi kokeilla niitä kaikkia. Lisäksi kaiken maailman kokit ja blogaanit keksivät niitä jatkuvasti lisää. Ei käy niin kuin ihanassa Kuningas herkkusuu -sadussa, että kolmesataakuusikymmentäneljä kokkia yrittää valmistaa jokaiselle päivälle uuden ruokalajin, ja jokaiseen yritelmään tulee vastaus: "Pyh, tämän minä jo tunnen".

Minä en ole vielä kokeillut mantelilla ja viikunalla täytettyjä hämähäkinkoipia. Enkä miljoonaa muutakaan makuhermoja niin massiivisesti kutkuttavaa reseptiä. Sen takia tulee harvoin käytettyä samaa, hyväksikin koettua ruokaohjetta uudelleen. Kuningas Herkkusuun elämän muutti loppujen lopuksi kokkipojan vahingossa tarjoama yksinkertainen herkku. Leipää, vuohenjuustoa ja omenaa.

Meidän pöydässämme ehkä eniten tarjottu alkuruoka on tämä: Parsaa, pancettaa ja balsamicoa. Ohje on mukailtu kirjasta Italialaiset pikkupalat (Baudone-Ehrs-Tengby).


Parsaa, pancettaa ja balsamicoa

(Asparagi con pancetta e balsamico)

  • 3-5 vihreää parsaa / syöjä
  • 1 punasipuli ohuina renkaina
  • 100 g pancettaa tai pekonia
  • 5 rkl tummaa balsamicoa
  • ½ dl oliiviöljyä
  • rouhittua mustapippuria
  • päälle parmesaanilastuja
  • koristeluun basilikan lehtiä

Jos parsan tyvi tuntuu puumaiselta, voit napsauttaa siitä taittamalla yhden kolmasosan pois. Varren alaosan voi myös kevyesti kuoria, jos kuori tuntuu paksulta. Keitä parsat suolalla maustetussa vedessä. Älä keitä parsaa liikaa, kokeile kypsyyttä haarukalla. Valuta.

Parsan kiehuessa kuutioi pancetta ja kypsennä sitä pienessä tilkassa öljyä kattilassa tai pienessä paistinpannussa. Lisää balsamietikka ja keitä sitä hieman kasaan niin että balsamicon maku konsentroituu pancettaan.

Asettele parsat lautasille ja poimi pancettamurut reikäkauhalla päälle. Lisää punasipulirenkaat ja parmesaanilastut, notkista kattilaan jäänyttä balsamicoa oliiviöljyllä ja liruta annoksen päälle. Rouhi lopuksi mustapippuria ja koristele basilikan lehdillä. 

Pyh, nämä minä jo tunnen!

2. maaliskuuta 2014

Garyn ranskalainen sipulikeitto



Australian Masterchef on lukuisista television ruokaohjelmista tämänhetkinen suosikkimme. Kilpailun lomassa myös Masterchef kokit jakavat oppejaan. Tällaiselta masterclass -oppitunnilta jäi mieleen seuraava lämmittävä ja tuhti ruoka. Keittoon ei tarvita monia aineita, mutta maku on sitäkin syvempi. Tässäkään ei ole oikotietä onneen, vaan maun syvyys tulee hartaasta ja kärsivällisestä sipulien karamellisoinnista. Karamellisoituneen sipulin, vivahteikkaan sherryn ja suolaisen juuston yhdistelmä on kertakaikkisen lumoava. Alla olevasta ohjeesta tulee kaksi isoa annosta.

Garyn ranskalalainen sipulikeitto  


  • oliiviöljyä
  • 25 g voita
  • kilo keltasipulia ohuina renkaina
  • ½ dl sherryä
  • ½ litraa lihalientä
  • 1 laakerinlehti
  • rosmariinin oksa
  • tuoretta timjamia
  • suolaa ja mustapippuria
  • paahdettua patonkia tai muuta leipää
  • 125 g raastettua gruyèreä
  • 50 g raastettua parmesaania


Sulata öljy ja voi kannellisessa paistinpannussa. Lisää sipulirenkaat ja hauduttele kannen alla 20 minuuttia välillä käännellen. Poista kansi ja jatka sipulien paistamista 30 - 40 minuuttia kunnes ne ovat karamellisoituneet kauniin ruskeiksi. 

Kaada sherry pannulle ja kiehauta. Lisää lihaliemi ja mausteet. Anna kiehua hiljalleen vielä ilman kantta 10 - 20 minuuttia tai kunnes keitto on sopivan paksua. 

Paahda leipäviipaleet grillivastuksen alla ja leikkaa ne keskikokoisiksi kuutioiksi. Annostele keitto uuninkestäviin kulhoihin. Lisää keiton päälle ensin puolet juustoraasteesta, sitten paahdetut leipäpalaset ja päällimmäiseksi loput juustosta. Laita uuniin 300 asteeseen grillivastuksen alle 3 - 5 minuutiksi. Keitto on valmis nautittavaksi, kun juusto on sulanut ja saanut kauniin kullanruskean värin.   



Biisisuositus: 22-Pistepirkko - Onion Soup



28. helmikuuta 2014

Sherryllä terästetty sienikeitto



Sienikuivuri on ihana vempain. Sen ansiosta saa nauttia herkullisista sienikeitoista ympäri vuoden. Kuivurin hankkimisen jälkeen meillä on mennyt pakastimeen enää ryöpätyt korvasienet, koska en ole uskaltanut laittaa niitä kuivuriin myrkkyhöyryjen pelossa. Ensi kesänä aion kokeilla kuivata vempaimella myös ainakin mansikoita ja omenoita. Mutta asiaan! Tämä sienikeitto on taivaallista; sherry antaa siihen hienostuneen maun ja pancetta sekä pinjansiemenet ihanan tekstuurin. Reseptin bongasin Etiketistä 1/2014.     

Sherryllä terästetty sienikeitto


  • 2 dl kuivattuja sieniä (esim. tatteja, suppilovahveroita, mustia torvisieniä)
  • 1 salottisipuli
  • 2 rkl voita
  • noin 8 dl kasvislientä
  • 2 dl kuohukermaa
  • maissitärkkelystä
  • 1 dl raastettua parmesaania
  • 1 rkl kuivaa sherryä
  • ½ tl valkopippuria
  • suolaa
  • 8 viipaletta pancettaa (pekoni käy myös)
  • 2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
  • parmesaanilastuja

Liota sieniä kylmässä vedessä pari tuntia. Hienonna sipuli ja kuullota sitä voissa hetki. Lisää pannulle sienet, joista on puristettu vesi pois. Paista jonkin aikaa käännellen. Lisää kasvisliemi ja anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia.

Soseuta keitto sauvasekoittimella, mutta jätä hieman sattumia joukkoon. Kaada keittoon seuraavaksi kerma ja maissitärkkelys pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää parmesaani ja anna sen sulaa keittoon. Mausta sherryllä, valkopippurilla ja tarvittaessa suolalla. 

Paahda pinjansiemenet kuumalla ja kuivalla pannulla. Paista myös pancetta rapsakaksi. Annostele keitto lautasille. Murustele pinnalle pancettaa ja lisää pinjansiemenet. Viimeistele parmesaanilastuilla.  

Viinisuositus: Osborne Manzanilla, Sherry, Espanja


12. helmikuuta 2014

Spelttiblinit ja silli à la Russe



Ei sille voi mitään, että kun talven selkä taittuu kevääseen päin, niin blinejä vaan alkaa kovasti tekemään mieli. Ja mitäpä sitä taistelemaan luonnonlakeja vastaan! Jo muinaiset slaavilaiset sen tiesivät; blinit tuovat mukanaan auringon. Tällä kertaa tarjosin blinien kanssa silliä à la Russe. Yhtä hyvin kyytipoikana voisi olla mätiä tai graavattua kalaa lisukkeineen.

Suurin neuvonpito ruokapöydässämme käytiin aiheesta, ovatko blinit parempia tattari- vai spelttijauhoista tehtynä. No, äänet menivät tennistermein deuce eli tasan. Ensi kerralla luultavasti teen taikinan, jossa on puolet kumpiakin jauhoja. Nähtäväksi jää, tuleeko silloin ässä ja voitto kotiin kaikilla puoltoäänillä. Seuraavasta ohjeesta valmistuu viisi herkullista spelttibliniä. Tattariblinien ohje puolestaan löytyy täältä.

Spelttiblinit

  • 1 dl maitoa
  • 15 g tuorehiivaa
  • 3/4 dl olutta
  • 2 dl puolikarkeita spelttijauhoja

Tee ensin taikinan juuri ylläolevista aineista. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva siihen. Lisää olut ja vispaa jauhot joukkoon. Anna taikinan käydä lämpimässä liinan alla vähintään kaksi tuntia. Minä laitoin taikinan turpoamaan jo aamupäivällä ja paistoin blinit illalla. Sekoita ennen paistamista taikinaan vielä seuraavat aineet:

  • ½ tl suolaa
  • 1 keltuainen
  • 1 valkuainen vaahdoksi vatkattuna
  • ½ dl voisulaa (varaa reilusti voisulaa myös paistamiseen)

Sulata reilu voinokare kattilassa. Kun hera on painunut kattilan pohjalle, kaada kirkastettu voi toiseen astiaan. Paista blinit keskilämmöllä blini- tai tavallisessa pannussa ja käytä kirkastettua voita turhia kainostelematta. Valele blinejä voisulalla myös paiston aikana. Näin saat ihanan rapean pinnan. Blinit ovat parhaimmillaan vasta paistettuina, mutta niitä voi pitää lämpimänä 100-asteisessa uunissa kunnes kaikki letut on paistettu. Tällöin blinejä ei tule peittää, jotta niiden rapeus säilyy.


Silli à la Russe

  • 1 kevytsuolattu sillifile
  • 3 keitettyä kananmunaa 
  • 1 suolakurkku
  • 1 etikkapunajuuri
  • 1 keltasipuli
  • 2 rkl kapriksia
  • smetanaa

Leikkaa sillifile paloiksi. Erottele kananmunista valkuaiset ja keltuaiset. Pilko valkuaiset pieniksi kuutioiksi ja painele keltuaiset siivilän läpi. Pilko suolakurkku, punajuuri ja sipuli pieniksi kuutioiksi. Laita sillipalat vadin keskelle ja pursota smetana pursotinpussin avulla sillin viereen. Asettele muut ainekset sillipalojen ympärille. Nauti blinien kaverina.

Biisisuositus: James Blunt - Face The Sun

27. tammikuuta 2014

Punajuuri-fenkoli-appelsiinisalaatti



Fenkolin ja appelsiinin harmoninen sointuvuus toisiinsa olikin jo tiedossamme, mutta ajattelimme ottaa mukaan vielä yhden maun, jonka arvelimme sopivan tähän herkkään yhdistelmään - punajuuren. Maut nivoutuivatkin hienosti yhteen, ja kokeilustamme syntyi seuraava sanahirviösalaatti. Salaatti koristellaan lopuksi vielä granaattiomenan siemenillä, varsinaista superfoodia siis!

Punajuuri-fenkoli-appelsiinisalaatti

  • 2 isoa punajuurta
  • 1 fenkoli
  • 2 appelsiiniä
  • hunajaa
  • oliiviöljyä
  • ½ appelsiinin mehu
  • ½ granaattiomenan siemenet
  • suolaa ja mustapippuria

Kuori punajuuret ja laita ne kokonaisena uunivuokaan. Valuta pinnalle hunajaa ja oliiviöljyä. Kypsennä uunissa 180 asteessa noin tunti tai kunnes ne ovat kypsiä. Anna jäähtyä ja viipaloi ohuiksi siivuiksi.

Tee fenkolille marinadi sekoittamalla kulhossa appelsiinin mehu ja oliiviöljy, mausta suolalla ja pippurilla. Leikkaa fenkolit ohuiksi viipaleiksi ja anna marinoitua kulhossa hetki. Nylje appelsiinit ja leikkaa nekin ohuiksi, kalvottomiksi siivuiksi. Pamauta puolikkaasta granaattiomenasta pöytää vasten siemenet pihalle. 

Asettele punajuuri- ja appelsiiniviipaleet lautaselle. Nostele fenkolit ja marinointiliemi niiden päälle. Koristele granaattiomenan siemenillä. Pyöräytä mausteeksi vielä suolaa sekä pippuria ja nauti.



Biisisuositus: R.E.M. - Orange Crush

14. tammikuuta 2014

Lautasellinen iloa


Tulipahan sitten pistettyä Pöllö kauppaan hankkimaan tryffeliöljyä, koska reseptin mukaan siitä tulisi kukkakaalikeittoon hienostunut loppusilaus. Kaupasta tulikin tuliaisena kauniin näköinen puteli, jonka kyljessä seisoi "valkoisen tryffelin aromilla maustettua viinirypäleen siemenöljyä". Kallista kuin mikä, joten sen täytyi siis lunastaa lupauksensa aromaattisesta elämyksestä. Yllätys olikin siis suuri, kun pullon avattuamme keittiöömme tulvahti voimakas petrolin haju! Onneksi ohjeessa varoiteltiin käyttämään öljyä säästeliäästi, joten tipautin keiton pinnalle vain muutaman tipan. 

Mitä tryffeliöljystä tällä kokemuksella voi sanoa? Ilmankin olisin voinut elää, mutta kaikkea on kokeiltava (ihan vaikka sillä uhalla, koska Chef Ramsay on sanonut kyseisestä öljystä: "one of the most pungent, ridiculous ingredients ever known to chef.") En nyt näin jyrkästi menisi tätä kultivoitunutta ainetta kuitenkaan teilaamaan. Mikäli annostelee öljyä hennolla kädellä (sieraimet suljettuna), lopputulos on varsin hienostunut. Mene ja tiedä, vaikka perunabluussimuussin tavaramerkki jatkossa onkin hitunen sielukasta tryffeliaromaa. Resepti on muuten kirjallisesta keittokirjasta Lautasellinen iloa, jolla tuetaan Naisten Pankin työtä kehitysmaiden naisten yrittäjyyden hyväksi.     

Italialainen kukkakaalikeitto

  • iso kukkakaali
  • peruna
  • sipuli
  • 2 rkl voita
  • 9 dl kasvislientä
  • 200 g maustamatonta Philadelphia-sulatejuustoa
  • 1 dl parmesaania raasteena
  • mustapippuria
  • muutama tippa tryffeliöljyä

Pilko kukkakaali ja kuorittu peruna sekä hienonna sipuli. Sulata voi kattilassa ja kuullota sipuli. Lisää kasvisliemi. Heitä joukkoon pilkotut kasvikset ja keitä kunnes ne ovat kypsiä. 

Soseuta sauvasekoittimella. Lisää sulatejuusto ja lopuksi parmesaani. Anna vetäytyä hetki kannen alla. Pyöräytä valmiin annoksen päälle ripaus mustapippuria myllystä sekä pari tippaa tryffeliöljyä.



Biisisuositus: Kemopetrol - Child Is My Name