Silliä ensi jouluksi

Täytyy myöntää, että tämän blogin pitäjät ovat hivenen saamattomia, mitä tulee esimerkiksi reseptien kokeilemiseen ja julkaisemiseen ennen juhlapyhiä, juuri silloin kun ihmiset etsivät vinkkejä omiin ruoanlaittopuuhiinsa. 

Tämäkin silliresepti on jo auttamattomasti vanha, koska nyt ajankohtaista olisi postata, miten käyttää sillin jämät tai nyhtää kinkku uuteen asuun. Uusi vuosikin on jo ihan tätä päivää monen bloggaajan kokeiluissa. Hämmästyn aina, miten ihmeellisen antaumuksellisia ruokaprojekteja bloggaajat keksivät tehdä. Kurkkaapa vaikka Muista syödä välillä - blogin Nauta kielestä häntään -käsittämättömän taidokas projekti. 

No, blogimme yksi syntyajatuksista oli kirjata reseptejä omaan arkistoon, josta niitä voi sitten tarpeen mukaan kaivella tuleviin tarpeisiin. Siksi myös tämä sitruunainen joulusilli päätyy tänne. Onpahan ainakin julkaistu hyvissä ajoin ennen ensi joulua. Tämä silli ihastutti raikkaudellaan monen kermaisen ruokalajin rinnalla.   

Sitruunainen joulusilli

• 1 pkt sillifileitä (150 g)
• 1 pieni sipuli renkaina
• ½ purjo ohuina renkaina
• tilliä hienonnettuna
• 1 - 2 sitruunan mehu
• 1 rkl Limoncello sitruunalikööriä

Liemi

• 2 dl vettä
• 2 dl sokeria
• 1 tl kokonaisia valko-  ja maustepippureita
• 2 laakerinlehteä
• muutama kokonainen neilikka

Sekoita liemen ainekset kattilassa ja keitä kymmenen minuuttia. Kun liemi on jäähtynyt, siivilöi siitä mausteet pois ja lisää vähitellen sitruunamehua ja -likööriä, kuitenkin niin, että makeus säilyy. 

Leikkaa ruodottomat sillifileet sopiviksi paloiksi. Viipaloi sipuli ja purjo. 

Laita purkkiin kerroksittain sillipaloja, sipuli- ja purjorenkaita sekä tilliä. Kaada liemi päälle ja anna maustua jääkaapissa seuraavaan päivään.

Biisisuositus: J.Karjalainen - Stindebinde

Ruusukaali-kvinoasalaatti

Tämä joulu on mennyt toistaiseksi ilman suurempia kommelluksia. Kukaan ei ole unohtunut uuniin. Ja pukkikin pääsi tuomaan lahjat. Kaivattu lumikin satoi parahiksi juuri aatoksi. Ihmeellistä Joulun taikaa! 

Jouluaaton runsaudensarven eli kalojen jälkeen vatsassa ei juurikaan ole enää tilaa lämpimille ruuille. Muutama siivu kinkkua tietysti uppoaa aina ja lusikallinen jotakin perinteikästä tai tuunattua laatikkoa. Tänä vuonna spessuherkkua oli itse tekemäni karjalanpiirakat. Mutta valtaisan ähkyn välttämiseksi (voiko sitä välttää?) kinkun kaveriksi riittää meillä oikein mainiosti erilaiset salaatit. Tänä vuonna teimme sienisalaattia, verigreippi-fenkolisalaattia sekä tätä ruusukaali-kvinoasalaattia, jonka ohje on viime vuoden Soppa365 joulunumerosta.

Rauhaisaa Joulua!

Ruusukaali-kvinoasalaatti

• 300 g ruusukaaleja
• 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja mustapippuria
• 1 ½ dl kvinoaa
• 1 dl kuivattuja karpaloita
• 1 dl suolapähkinöitä
• 3 rkl persiljaa

Kastike

• 1 pieni punasipuli
• 2 rkl punaviinietikkaa
• 1 tl dijon sinappia
• 2 tl vaahterasiirappia
• 1 rkl öljyä
• suolaa ja mustapippuria

Poista ruusukaaleista kannat ja uloimmat lehdet. Puolita ja levitä uunipellille. Lisää öljy ja mausta suolalla ja pippurilla. Kääntele kaalit öljyssä. Paista uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia kunnes kaalit saavat väriä. Kääntele välillä paahtamisen aikana.

Keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan ja jäähdytä se levittäen tasaiselle alustalle.

Hienonna punasipuli. Sekoita se punaviinietikan, sinapin ja siirapin kanssa. Vatkaa öljy mukaan ja mausta suolalla ja pippurilla. 

Yhdistä kvinoa ja ruusukaalit. Lisää kuivatut karpalot ja suolapähkinät. Sekoita kastike joukkoon. Ripottele pinnalle hienonnettua persiljaa.

Biisisuositus: Walking In The Air

Perhe liemessä ja ruusukaalit vaahterasiirapissa

Päätimme, että joulupukki käy meillä vielä tänäkin vuonna. Vaikka hänen onkin vierailtava 108 miljoonassa lapsiperheessä, eli aikaa jää ruhtinaallinen tuhannesosasekunti käyntiä kohti, oletimme että kuusivuotiaamme olisi onnellinen lyhyestäkin visiitistä. Onneksi saimme kuulla, että pukki oli varannut naapuriperheen kanssa audienssin tiettyyn aikaan, joten  saimme sovittua samaan yhteyteen lyhyen lahjojen jakotilaisuuden myös meidän kotiimme.

Veimme lahjasäkin lukolliseen ulkovarastoon, josta se olisi helpompi toimittaa kuusivuotiaan huomaamatta pukille. Sovimme naapurin kanssa lyhyestä hälytyssoitosta, kun Valkoparta vanha ukki saapuisi heille. Aaton aikataulu oli pitänyt puristaa kohtuullisen kireäksi, eli kaiken piti toimia saumattomasti ilman isompia yllätyksiä. Tunnelmallisen joulukirkon ja rentouttavan saunareissun jälkeen sovittu aika alkoi olla käsillä.

Hälytyssoitto tuli ja Kissa lähti lahjasäkkiä varastosta noutamaan. Hetken päästä hän palasi kalpeampana kuin sen kuuluisan kalkkilaivan kapteeni. Syntyi kollektiivinen paniikki, kun hän hätäisellä äänellä raportoi varaston avaimien mystisesti kadonneen. Mielessäni pyöri nopeutettu filmin pätkä, jossa hölmistynyt joulupukki seisoo tyhjin käsin oviaukossa ja innostunut perijättäremme etsii katseellaan olematonta lahjasäkkiä. Olisi kuultu valikoima hätäisesti keksittyjä selityksiä kun Petteristä olisi tehty syntipukki ja joulu olisi peruuttamattomasti pilalla.

Kaikki taskut tutkittuaan Kissa ryntäsi takaisin pihalle ja minä työkalupakin luokse. Mukanani sekalainen valikoima hohtimia, vasaroita ja talttoja pinkaisin minäkin ulos, jossa törmäsin huojentuneeseen puolisooni. Avaimet olivat löytyneet lumihangesta, jossa ne olivat odottaneet muutaman tunnin ajan, kun kävimme kirkossa ja saunassa. Onneksi tänä jouluna ei satanut paljoa lunta.

Ruusukaalit vaahterasiirapissa

• 1 rasia ruusukaaleja (300 g)
• 2 rkl voita
• ½ dl vaahterasiirappia
• 2 rkl kuivattuja karpaloita
• rouhittua mustapippuria
• 50 g kevyesti rouhittuja hasselpähkinöitä

Leikkaa ruusukaaleista kannat ja uloimmat lehdet pois. Keitä vähässä, suolalla maustetussa vedessä lähes kypsiksi. Valuta hyvin. Sulata voi paistinpannussa ja paista ruusukaaleihin mukava väri. Lisää vaahterasiirappi ja karpalot. Hauduta hetki ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita tarjolle ja ripottele päälle rouhitut hasselpähkinät.

Loppu hyvin, joulu hyvin, ja ohje on uusimmasta Maku-lehdestä.

Joulun lupsakat kalatulokkaat

Kaloja ei koskaan ole joulupöydässä liikaa. Tietyt kalaruoat pitävät pintansa ja esiintyvät jouluaterialla vuodesta toiseen. Graavilohta, kylmäsavulohta, silliä, silakkaa ja mätiä tulee aina olla jossakin muodossa. Aikaisempina vuosina pöydässämme ovat vierailleet mm. muikut, siika, hauki ja kalakukko. Lipeäkala odottaa vielä näyttäytymistään, koska meillä molemmilla on siitä aika karmaisevia makumuistoja. Ehkä joskus vielä selätämme nämä muistot ja annamme sillekin mahdollisuuden uida joulupöytäämme. 

Tänäkin vuonna tutut klassikot saivat rinnalleen myös jotakin uutta. Valinnat osuivat nappiin, koska ruokien valmisteluaikaa ei ollut ainakaan liikaa. Molemmat ruoat ovat nimittäin todella helppoja tehdä, mutta maustakaan ei tarvitse tinkiä. Apua reseptiikkaan antoivat Soppa 365 nro 3/2014 (Lohipatee) ja Etiketti 4/2014 (sardellitonnatokastike).    

Lohipatee

• 5 liivatelehteä
• 3 rkl sitruunamehua
• 250 g kylmäsavulohta
• 1 sipuli
• 5 dl kuohukermaa
• 200 g ranskankermaa
• 1 dl tillisilppua
• 1 tl sitruunapippuria
• 1 dl kirjolohen mätiä

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Pilko kylmäsavulohi pieneksi kuutioksi. Hienonna sipuli. Vatkaa kerma ja sekoita vaahdon joukkoon myös ranskankerma.

Purista liivatelehdistä vesi pois ja sekoita kiehautetun sitruunamehun joukkoon. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Kaada lohimassa tuorekelmulla vuorattuun vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli. Kumoa patee tarjoiluvadille. 

Sardellitonnatokastike 

• 3 valkosipulinkynttä
• 2 rkl pieniä kapriksia
• 6 sardellifileetä
• 2 dl majoneesia
• 3 rkl raastettua parmesaania
• 1 rkl sitruunamehua
• mustapippuria

Laita kaikki kastikeainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Tarjoile ohueksi leikattujen kalkkunaviipaleiden kanssa. Koristele kapriksilla.

Biisisuositus: Esa Pakarinen - Lentävä kalakukko

Joulurauhaa!

Joulu on taas. Vaikka erilaiset listat joulupöydän tarjottavista, ostettavista asioista ja työjärjestyksistä peittävät keittiön työtasot, ja tuntuu, että homma on jotakuinkin hanskassa, joka jouluun mahtuu aina yllätyksiä. Viime vuonna kalkkuna päätti ryppyillä meille jouluaattona ja tänä vuonna akilleen kantapääksi osoittautui piparkakkutalo. Päätin oikaista sen teossa. Ei kannattanut. Tulisi tehdä niin kuin on aina tehnyt. 

Kuusivuotias oli tänä aamuna lopputulokseen kuitenkin sangen tyytäväinen. Aika hellyttävää, vaikka edellisenä iltana sanoi sen jälkeen, kun olin yrittänyt rakentaa murtuneen talon seitsemännentoista kerran osista kokoon, että nyt ei joulu tulekaan, kun ei ole piparkakkutaloa. Moni olisi jo jättänyt tiilet ja laastin, mutta enpäs luovuttanut. Kuva olisi kiva, mutta en laita. Vaikka en sokerileipurin lahjoilla ole ennenkään elvistellyt, tästä menisi viimeinenkin uskottavuus. Vaikka perheen mielenrauha oli hetken koetuksella, nyt on rauha maassa ja kaikilla hyvä tahto.  

Ei aina uskoisi, mutta totta se kuitenkin on. Vuoden ihanin aika on käsillä. Nyt nautitaan leppoisasta tunnelmasta ja totta kai herkuista. Meillä joulupöytään eksyy aina muutaman vakiotarjottavan lisäksi myös liuta uusia kandidaatteja. Tänä vuonna yksi uusi tulokas on palsternakka-porkkanalaatikko, joka korvaakin kokonaan perinteiset laatikot. Resepti on tämän vuoden Maku lehden joulunumerosta. Rauhaa ja rakkautta!

Parmesaaninen palsternakka-porkkanalaatikko 

• kilo porkkanoita
• 500 g palsternakkaa
• 150 g parmesaaniraastetta
• 2 dl maitoa
• 2 dl kuohukermaa
• 3 munaa
• 2 tl kuivattua timjamia
• 1 tl suolaa
• ½ tl jauhettua muskottia
• mustapippuria
• 100 g mantelilastuja
• tuoretta timjamia

Leikkaa kuorituista porkkanoista ja palsternakoista vinottain melko ohuita viipaleita. Keitä suolalla maustetussa vedessä 10 minuuttia ja valuta. 

Levitä viipaleet voideltuun uunivuokaan. Ripottele parmesaaniraaste pinnalle. Vatkaa kulhossa maito, kerma ja munat sekaisin. Lisää mausteet ja kaada  seos vuokaan. 

Paista uunissa 200 asteessa 40 - 45 minuuttia. Ripottele pinnalle mantelilastut ja jatka paistamista vielä 10 minuuttia. Koristele tuoreella timjamilla. 

Biisisuositus: Green Day - Peacemaker

Savuahvenmousse

Tämän vuoden linnan juhlien menu oli hyvin kalapainoitteinen. Lisäksi painopiste oli nimenomaan kotimaisissa, kenties vähemmän arvostetuissa kaloissa. Kuore, särki ja ahven eivät aina ole juhlapöydän tavallisimpia tähtiä. Ahventa sentään löytyy tuoreena markettien kalatiskeistä, mutta särkeä ja kuoretta kannattaa etsiä lähinnä säilykehyllystä. Kotimaisia kalasäilykkeitä tulee muutenkin käytettyä todella harvoin. Aivan turhaan, sillä ainakin säilötty savustettu ahven sopi yllättävän hyvin moussen maustajaksi. Joulupöydän tärkeimmän aarteen, runsaan kalapöydän ensimmäinen osallistuja on nyt päätetty.

Savuahvenmousse

• 1 prk öljyyn säilöttyä savuahventa
• ½ punasipuli
• 1 dl smetanaa
• 2 rkl hienonnettua tilliä
• ½ sitruunan mehu
• rouhittua mustapippuria

Valuta ahvensäilykkeestä pois öljy ja hienonna hyvin vaikka haarukalla. Pilko punasipuli pieneksi silpuksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Jos haluat sileämmän rakenteen, surauta hetki sauvasekoittimella. Tarjoa vaikka saaristolaisleivän päällä.

Biisisuositus: Blues Pills - Black Smoke

Jouluaaton mielenhallintaharjoitus - ylikypsä ja kuiva täytetty kalkkuna

Jouluaatoksi ei pitänyt jäädä kovin paljoa tekemistä. Kissa oli vapaapäivänään pyöräyttänyt monta kalapöydän herkkua melkein valmiiksi. Jouluruokahallituksen suunnittelupalaverissa kukaan ei oikein ollut innostunut kinkusta, eivätkä porkkana- ja lanttulaatikkokakaan kovinkaan monta puoltoääntä saaneet. Vaikka odotimme lähinnä ensimmäisen kattauksen antimia vesi kielellä, oli kuitenkin kinkun tilalle jotain lämmintä keksittävä. Joku huusi että kalkkuna, täytettynä hieman Thanksgiving- perinteen mukaan. 

Ylikypsä ja kuiva täytetty kalkkuna

• 1 pienehkö kalkkuna
• sitruuna
• voita
• puolikas ranskanleipä
• 1 iso sipuli
• 4 sellerin vartta
• 2 hapanta omenaa
• 5 dl kanalientä
• tuoretta rosmariiniä ja salviaa

Nuku pitkään aamulla. Nosta kalkkuna lämpiämään. Kutsu suku ja kylänmiehet joulupuurolle. Huuhtele ja kuivaa kalkkuna. Väännä uunin nappulasta 170 astetta ja laita sauna lämpiämään. Vaihda sulake. Suolaa ja pippuroi lintu, työnnä sitruunamehulla notkistettua voita nahan ja rintalihojen väliin. Kuutioi leipä ja paahda pannulla. Kumoa leipäkuutiot odottamaan ja ruskista pannulla hienonnetut sipuli ja selleri. Lisää 3 dl kanalientä, kuutioidut omenat ja leipäkuutiot. Sekoita tasaiseksi ja täytä kalkkuna. Sido koivet yhteen puuvillanarulla.

JOS SINULLA ON PAISTOMITTARI, TYÖNNÄ ANTURI SYVÄLLE RINTALIHAKSEEN JA LAITA HÄLYTTÄMÄÄN 78 ASTEESEEN. Kaada loppu kanaliemi kalkkunan vetoiseen vuokaan ja heitä sekaan muutama rosmariinin oksa. Pistä kalkkuna uuniin. Puolen tunnin päästä peitä se foliolla. Nyt on aika käyttää se vuoden ainoa kirkossakäyntioptio. Mieleltäsi puhdistuneena valmistele muut jouluruoat ja mene saunaan. Jokaisella saunatauolla tarkista kalkkunan tilanne. 

Kun kalkkuna alkaa olla valmis, poista folio ja laita kalkkuna vielä uuniin saadaksesi vielä pintaan lopullinen väri. 

Aloita jouluruokien kuvaus blogia varten. Kokeile erilaisia sommitelmia, valaistuksia ja kuvakulmia. Kata samalla pöytä ja kuuntele josko pukki olisi kohta ovella. 

Sitten kissa naukaisee ja kysyy: "Pitääkö tuon kalkkunan vielä pitkäänkin olla uunissa?"

Biisisuositus: John Lennon - Cold Turkey

Joulupöydän satumaiset

Joulupöydän odotetuinta antia meille ovat ensimmäisen kattauksen kalaisat alkuruoat. Ne humalluttavat nälkäiset aistimme vahvoilla ja herkillä aromeillaan niin, että toiseen kattaukseen ei aina tule niin täysillä panostettua. Tällä kertaa jälkimmäisen erän kuninkaana piti olla kokonainen täytetty kalkkuna, mutta siitä hupaisasta tarinasta saa Pöllö tehdä oman postauksensa. Laitetaan tähän muutamia mainitsemisen arvoisia reseptejä alkuruokapöydästä.

Lohimousse saaristolaisleivällä

• 100 g kylmäsavustettua lohta
• 1 pieni punasipuli
• 1 prk smetanaa
• 2 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna
• 3 tl piparjuuritahnaa
• sitruunamehua maun mukaan
• rouhittua mustapippuria

• kirjolohen mätiä koristeluun
• saaristolaisleipää

Vatkaa smetana kuohkeaksi sähkövatkaimella. Hienonna lohi ja pilko punasipuli pieniksi kuutioiksi. Lisää smetanan joukkoon kaikki ainekset ja sekoita. Ota saaristolaisleivästä muotin avulla haluamasi muotoisia paloja. Muotoile moussesta kahden kuumaan veteen kastetun lusikan avulla soikeita palloja ja asettele ne leivän päälle. Koristele mädillä. Saaristolaisleivän ohje on Vatsasekaisin Kilinkolin -blogista.

Sika pitää Limoncello-silakoista ja tonnikalahyydykkestä

Rakastamme Limoncelloa! Andalusian auringossa -blogista löytämämme Limoncellosilakan ohje oli tarpeeksi hyvä syy ostaa tätä ihanaa likööriä jouluksi. Parhaimmillaan Limoncello on jäähdytettynä pakastinkylmäksi, mutta sopii se kieltämättä erinomaisesti myös maustamaan silakoita. Tutustuimme Limoncelloon vuosia sitten Sisiliassa, jossa likööri oli kyllä monin verroin parempaa kuin mitä alkosta saa.

Limoncellosilakka

• 400 g silakkafileitä
• 1,25 dl etikkaa
• 5 dl vettä
• 1 rkl suolaa

Huuhtele silakkafileet ja taputtele ne kuiviksi. Tee etikasta, vedestä ja suolasta fileille kypsytysliemi sekoittamalla aineet keskenään. Kaada liemi silakoitten päälle ja anna kypsyä peitettynä kylmässä 6-8 tuntia. 

Maustekastike

• 1,5 dl majoneesia
• 1 prk (150 g) créme fraichea
• 2 rkl raastettua sitruunankuorta
• 1 rkl Limoncelloa
• ½ tl kurkumaa
• reilu rkl sokeria
• 1 tl jauhettua valkopippuria
• ripaus jauhettua korianteria
• ripaus inkivääriä
• (suolaa)

Valuta silakkafileet. Sekoita maustekastikkeen aineet tasaiseksi ja kaada silakkafileiden päälle niin, että kaikki fileet peittyvät. Anna maustua seuraavaan päivään.

Seuraava ohje on peräisin anopin reseptikätköistä. Hän teki tätä hyydykettä juhannuspöytään, mutta aivan yhtä lailla se sopii myös jouluiseen kalapöytään.

Tonnikalahyydyke

• 7 liivatelehteä
• 2 prk tonnikalapaloja öljyssä
• 1 prk kermaviiliä
• 2 dl majoneesia
• 2 rkl ketsuppia
• ripaus sitruunapippuria
• 1 dl vettä
• 1 kasvisliemikuutio

Liuota liivatelehdet runsaassa kylmässä vedessä. Valuta tonnikala ja hienonna se haarukalla. Sekoita kermaviili ja majoneesi. Lisää seokseen tonnikala ja hienonnettu tilli. Mausta ketsupilla ja sitruunapippurilla. Kiehauta kasvisliemi. Purista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kuumaan liemeen. Valuta neste tasaisena vanana tonnikalaseokseen samalla sekoittaen. Kaada seos hyytymään kostutettuun kakku- tai irtopohjavuokaan. Anna hyytyä seuraavaan päivään. Kumoa varovasti tarjolle.

Saimme joulupöytäämme lahjaksi palvihirveä. Siitä kehkeytyi seuraavanlainen muunnos Vitello Tonnato -klassikosta. Kastikkeen ohje on Hans Välimäeltä. 

Palvihirvi Tonnato

• palvihirveä ohueksi siivutettuna

• 2 keltuaista
• 1 rkl dijon sinappia
• 1 tl sokeria
• suolaa ja pippuria
• 2 rkl valkoista balsamicoa
• 2-3 dl rypsiöljyä
• 1 prk tonnikalapaloja vedessä
• koristeluun kapriksia ja punasipulia ohuina renkaina

Tee tonnikalakastike. Laita keltuaiset, sinappi, sokeri, suola, pippuri ja balsamico tehosekoittimeen. Pyöräytä aineet sekaisin. Lisää öljy ohuena nauhana kunnes seos on majoneesimaista. Lisää tonnikala joukkoon koneen vielä pyöriessä ja sekoita tasaiseksi.   

Asettele palvihirvi vadille ja kaada kastike päälle. Koristele kapriksilla ja punasipulirenkailla.

Viinisuositus: Domaine Zinck Riesling Prestige