Oman linnan juhlat

Ei tullut kutsua tänäkään vuonna. Tosin takana ei ole minkäänlaista palkittua urheilusuoritusta kuluneelta vuodelta, enkä keksi muutakaan syytä miksi kutsu olisi postilaatikoon tipahtanut. Ei haittaa, frakkia en omista, eikä rouvan iltapukuunkaan olisi ollut varaa.

Lapsena tuli ihmeteltyä, mikä järki on tuijottaa tuntikaupalla televisiosta hassun näköisiä ihmisiä, jotka jonottavat päästäkseen puristamaan väkinäisesti hymyilevän pariskunnan kättä. Näin hieman viisaampana (ja valitettavasti vanhempana) on alkanut päästä hajulle tapahtuman oudosta viehätyksestä. Tietysti ruoka kiinnostaa ja onhan kauniita pukuja mukava katsella nasevien kommenttien saattelemana. Ja oman jännitysmomentin spektaakkeliin tuo jos jonossa sattuu vilahtamaan joku tuttu tai edes tutun tuttu.

Joka tapauksessa tällaiset juhlat ovat oiva syy nähdä hieman vaivaa ja hemmotella itseään taas vähän paremmalla aterialla. Joulukiireiden lähestyessä on vähän paha lähteä suunnittelemaan originaalia kattausta. Niinpä tuli idea varastaa joitain nopeasti toteutettavia aineksia vasta julkaistusta oikeasta linnan itsenäisyyspäivän juhlien menusta. Kuuluisan boolinkin resepti näköjään löytyisi netistä, mutta sille ei ollut tällä kertaa tarvetta.

Kotini on linnani menu 2014

• Lohipiiras
• Savuahvenmoussea saaristolaisleivällä
• Härkä-yrttirieskakääryleet
• Porkkana-pinaattiterriini
• Raikas sienisalaatti
• Kotimainen juustolajitelma
• Perunoita, kylmäsavulohta jne...

Muutama näistä onnistui oikein hyvin, jopa tulevan postauksen arvoisesti. Porkkana-pinaattiterriini sen sijaan ei. Sitä pitää vielä harjoitella. 

Biisisuositus: Ismo Alanko - Kun Suomi putos puusta