Pakkaspäivän lämmittävä lihakeitto ja rapeakuoriset sämpylät

Olen oppinut pitämään pakkasesta, varsinkin sisällä tarkenee. No, kyllä uloskin voi nenänsä pistää; ulkoilu pakkassäässähän on vain pukeutumiskysymys. Eilen pitikin lähteä lenkille 20 asteen pakkasella, jotta lihakeitto lämmittäisi sitten vielä mukavammin. Ja kyllähän se lämmitti. Samoin Pöllön kommentti: "parasta lihakeittoa, mitä olen koskaan syönyt". Tämä lihakeitto on niin perinteinen kuin vain olla voi. Ainoana jippona toimii liemeen upotetut pari parmesaanin kannikkaa, joita tuppaa aina jäämään tuhottomasti yli, kun parmesaania tulee laitettua ruokaan jos toiseenkin. Nyt siis myös lihakeittoon! 

Pakkaspäivän lihakeitto

• noin 700 g pala naudan luullista keittolihaa
• ½ rkl suolaa
• 2 laakerinlehteä
• 10 maustepippuria
• iso sipuli

• pieni pala lanttua
• 2 porkkanaa
• pala palsternakkaa
• pala juuriselleriä
• 2 lehtisellerin vartta
• 6 kiinteää perunaa
• parmesaanin kannikoita
• tuoretta persiljaa

Huuhtele liha kylmän veden alla ja nosta se kattilaan. Kaada päälle kylmää vettä niin, että liha peittyy kokonaan. Kuumenna vesi hiljalleen kiehuvaksi ja kerää reikäkauhalla pinnalle nouseva vaahto pois. Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää suola, laakerinlehdet, maustepippurit ja isoiksi lohkoiksi leikattu sipuli. Nytpä voitkin suunnata ajatuksesi toisaalle, sillä liha saa porista hiljalleen kannen alla vähintään kaksi tuntia tai kunnes liha on mureaa. Välillä kannattaa käydä tarkastamassa, että vesi ei pääse loppumaan keitoksesta.

Nosta kypsä liha sivuun. Siivilöi keittoliemi ja palauta se soppakattilaan. Lisää liemeen vettä sopivasti ja suolaa maun mukaan. Paloittele juurekset niin, että kauemmin kypsyvät porkkana ja lanttu ovat hieman pienempiä kuutioita. Lisää juurekset ja parmesaanin kannikat liemeen ja keitä kunnes kasvikset ovat kypsiä. Poista lihasta mahdollinen luu ja paloittele sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Kippaa lihat soppaan ja lisää lopuksi tuoretta persiljaa. Nappaa parmesaanin kannikat pois. Tarjoa rapeakuoristen sämpylöiden kera.

Seuraavia sämpylöitä syödessä koko perhe huokaili ihastuksesta. Ne nimittäin ovat maailman parhaita sämpylöitä. Resepti on suoraan Hella & houkutus -blogista (alun perin Sikke Sumarilta). Olen etsinyt juuri tällaista sämpylöiden reseptiä, missä kuori on rapea ja sisus pehmeä. Tässä se nyt on. Sitäpaitsi mukavuudenhaluista kissaa ei haittaa, ettei taikinaa tarvitse vaivata ja se kohoaa yön yli jääkaapissa, jolloin lämpimillä sämpylöillä voi herkutella helposti miltei heti herättyään. Täydellistä!  

Rapeakuoriset Namasten sämpylät

• 7,5 dl vettä
• 30 g tuorehiivaa
• 1,5 rkl suolaa
• 3 dl ruisjauhoja
• noin 10 dl vehnäjauhoja
• (pinnalle leseitä tai siemeniä)

Varaa taikinaa varten tarpeeksi suuri kulho, koska kohoamiselle on jätettävä reilusti tilaa. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää myös suola sekä jauhot vähän kerrallaan välillä sekoittaen. Taikinan pitää jäädä löysähköksi. Peitä kulho leivinpaperilla ja liinalla. Nosta jääkaappiin kohoamaan yön yli. 

Nostele taikinasta kahden suuren lusikan avulla kekoja leivinpaperilla päällystetyn uunivuoan päälle. Sirottele sämpylöiden päälle jauhoja ja halutessasi leseitä tai siemeniä. Tee ristiviilto sämpylöiden pinnalle. Paista 230 asteessa 30-35 minuuttia. Kas niin, rapeakuoriset sämpyläsi ovat valmiit nautittavaksi. Älä peitä niitä liinalla, jotta niiden ihana kuori säilyy rapsakkana.  

Niin perinteistä

Biisisuositus: Lissie - When I'm Alone