16. helmikuuta 2015

Broilerimuhennos metsästäjän tapaan



Mausteet ovat ihana asia. Ne herättelevät aistejamme monin eri tavoin. Joskus kuitenkin on hyvä antaa myös puhtaiden makujen puhua puolestaan. Tämä ruoka tekee niin. Eväs ei kuitenkaan ole valju, vaan kuoritut pehmeän makuiset paprikat, tomaatti ja broileri muodostavat hienostuneen liiton, josta ei makua puutu. Ruoka on erittäin suosittu Italiassa ja siitä löytyy luonnollisesti useita eri versioita. Tämä resepti on Maarit Enkovaara-Astraldin kirjasta Italian viettelykset.   


Broilerimuhennos metsästäjän tapaan 

(Spezzatino di pollo alla cacciatora)


  • kokonainen broileri paloiteltuna tai saman verran broilerin koipi- ja/tai rintapaloja
  • suolaa
  • 4 - 5 paprikaa
  • 25 g voita
  • ½ dl oliiviöljyä
  • pieni sipuli
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 200 g säilöttyjä tomaatteja
  • 1 rkl hienonnettua tuoretta meiramia tai basilikaa
  • mustapippuria
  • hieman jauhettua paprikaa

Leikkaa paprikat pituussuunnassa kahtia. Grillaa puolikkaita paprikoita kuumassa uunissa kunnes niiden pinta mustuu ja kuplii. Jäähdytä paprikat kylmän veden alla ja vedä kuori pois. Leikkaa paprikat suikaleiksi. 

Mausta broilerinpalat kevyesti suolalla. Ruskista palat voin ja öljyn seoksessa. Lisää pannulle hienonnetut sipulit ja valkoviini. Haihduta viini lähes kokonaan ja lisää säilötyt tomaatit, hienonnettu yrtti sekä reilu desi vettä. Mausta suolalla, mustapippurilla ja paprikajauheella. Kypsennä kannen alla matalalla lämmöllä noin 20 minuuttia. Lisää paprikasuikaleet ja jatka kypsentämistä vielä viitisen minuuttia.



Viinisuositus: Lindeman´s Bin 99 Pinot Noir - Australia

Biisisuositus: Maija Vilkkumaa - Metsästäjä

15. helmikuuta 2015

Marokkolainen porkkana-kikhernesalaatti



Perinteinen kotimainen ruokakulttuurimme ei ole niin vahva, että siitä voisi kovin usein ammentaa inspiraatiota viikonlopun ruokapöytään. Vaikka raaka-aineet ovatkin meillä hyviä, maustamisessa emme ole kovin innovatiivisia aikoinaan olleet. 70-luvulla suomalaisesta maustehyllystä taisi lähinnä löytyä purkki mauste- ja valkopippuria, joiden käyttö on alkanut jo harrastelijakokeiltakin unohtua. 

Lämpötilan sahatessa 32 fahrenheit-asteen molemmin puolin ruoalta kaipaa nimenomaan lämmittävää mausteisuutta. Silloin on tehtävä hätäisiä pyrähdyksiä eri puolille maapalloa, kurotettava kulttuureihin joissa mausteita on aina osattu käyttää. Teleportteria vielä odotellessa on turvauduttava kansainvälisen verkon ilmaisiin palveluihin. Kävin siis hakemassa Taste.comin AUSTRALIAlaisilta sivuilta MAROKKOLAISEN porkkanasalaatin ohjeen.

Tämä lämpimästi maustettu yksinkertaisista aineista tehty mahtavan makuinen salaatti sopii hyvin lisukkeeksi tai kokonaiseksi kasvisateriaksi tahini-jogurttikastikkeen kanssa.


Marokkolainen porkkana-kikhernesalaatti

  • 2 rkl öljyä
  • 3 - 5 porkkanaa koosta riippuen
  • ½ tl kanelia
  • ½ tl jauhettua juustokuminaa
  • ½ tl makeaa paprikajauhetta
  • 400 g säilöttyjä kikherneitä
  • 2 tl hunajaa
  • 1 tl harissatahnaa (+toinen jos tykkää tulisemmasta)
  • 1 kevätsipulin varsi
  • ½ sitruunan mehu
  • tuoretta minttua



Halkaise porkkanat pitkittäin kahtia ja siivuta ne vinottain noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lämmitä öljy keskilämmöllä pannulla ja paista porkkanoita muutaman minuutin ajan. Lisää kaneli, juustokumina ja paprikajauhe ja kääntele vielä minuutin verran. Huuhtele ja valuta kikherneet. Pudota ne pannulle, lisää hunaja ja harissa ja paistele kevyesti taas pari minuuttia. Silppua sekaan kevätsipuli ja lirauta mukaan sitruunanmehu. Viimeistele tuoreella mintulla.



Biisisuositus: Electric Eye - Tangerine



9. helmikuuta 2015

Pieni taivas riittää



Näin se aika vierähtää; Perunabluussia täytti juuri kaksi vuotta. Toisella ikävuodellamme olemme olleet yhä uteliaampia ja kiinnostuneempia ympärillä olevista vaikutteista. Olemme oppineet kanssakulkijoiltamme ja ehkä hivenen myös ilmaisemaan itseämme paremmin. Kaikkea emme osaa, ja sekös välillä harmittaa. Pyllähdämme, mutta nousemme uudestaan ja jatkamme kulkuamme ennakkoluulottomina. Olemmehan sentään parhaassa maailmanvalloitusiässä. 

Seuraava tarjottava on pieni, mutta ei lainkaan vähäinen. Välillä riittää pieni taivas.      


Crostinit hernetahnalla ja viiriäisen munalla


  • patonkia tai ciabattaa
  • oliiviöljyä
  • 200 g pakasteherneitä
  • pieni valkosipulin kynsi
  • 1,5 dl parmesaania raastettuna
  • 1 - 2 rkl sitruunamehua
  • viiriäisen munia
  • suolaa ja pippuria


Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Leikkaa leivästä kahdeksan viipaletta ja öljyä ne kevyesti molemmin puolin. Asettele crostinit leivinpaperille ja paista kymmenisen minuuttia. 

Kiehauta pieni määrä vettä. Keitä herneitä kaksi minuuttia. Valuta ja jäähdytä ne nopeasti. Laita herneet, hienonnettu valkosipuli, parmesaani ja sitruunamehu kippoon ja soseuta sauvasekoittimella pehmeäksi tahnaksi.

Leikkaa viiriäisen munien paksummasta päästä hattu pois varovasti sahalaitaisella veitsellä. Valuta munat yksitellen pieniin kippoihin tai lautaselle rikkomatta keltuaista. Kuumenna öljy pannulla keskilämpöiseksi. Valuta munat varovasti pannulle ja paista pari minuuttia yhdeltä puolelta. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Päällystä crostinit hernetahnalla ja aseta päällimmäiseksi viiriäisen muna.        

Inspiraatio löytyi We Are Not Martha-blogista


Biisisuositus: Dave Lindholm - Pieni taivas


5. helmikuuta 2015

Kivat kuutiot palsternakasta ja juuriselleristä



Viime ruokavuoden ehkä suurimpia oivalluksia on ollut juuresten monipuolisempi käyttö. Palsternakan mahtava aromi on hivuttautunut keittiöömme vahvasti ja uusia mukavia tuttavuuksia on kävellyt hevi-osastolla vastaan, kuten esimerkiksi juuripersilja. Pyreiden lisäksi liharuokien mahtavia kumppaneita syntyy helposti uunissa tai pannulla paistamalla. Tässä esimerkki yksinkertaisesta, mutta maistuvasta juureslisukkeesta:


Paneroidut palsternakka- ja sellerikuutiot


  • ½ l lihalientä
  • 200 g palsternakkaa kuutioina
  • 200 g juuriselleriä kuutioina

  • 4 rkl vehnäjauhoja
  • 1 kananmuna
  • 1 dl pankojauhoja
  • 1 dl raastettua parmesaania
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl voita

Kuori palsternakat ja selleri ja leikkaa ne parin sentin kokoisiksi kuutioiksi. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi ja keitä siinä juureskuutioita 3 minuuttia. Kuutioiden on tarkoitus olla hieman pehmenneitä, mutta hyvin koossa pysyviä. Nosta talouspaperin päälle kuivumaan.

Levitä yhdelle lautaselle vehnäjauhot, toiselle kananmuna ja kolmannelle parmesaanin ja pankojauhojen sekoitus. Kuumenna paistinpannulla öljy ja voi. Pyörittele ensin kuutiot vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi panko-parmesaaniseoksessa. Ruskista kuutioihin pannulla rapea pinta ja tarjoa lisukkeena tai napsi sellaisenaan.



Biisisuositus: The Ghost of a Saber Tooth Tiger - Too Deep



20. tammikuuta 2015

Sakea ja sakuraa



Kevyt ja terveellinen ruoka on jälleen tapetilla - varsinkin, kun pitkien juhlapyhien jälkeiset vaikutukset ovat vielä suoraan havaittavissa vyötärön seudulla. Meilläkin on pyritty hieman laskeutumaan keveämpään elämään ja ruokailumme onkin viime päivinä saanut normaalia enemmän vivahteita esimerkiksi aasialaisesta ruoasta.

Hieman hämillisenä täytyy todeta, että tietämys japanilasesta ruosta on jäänyt jostakin syystä vain stereotypioiden varaan. Tarkoitus olisikin nyt ottaa Japani työn alle ja perehtyä syvemmälle maan arvatenkin uskomattoman hienoon keittiöön. Aloitetaan kuitenkin itselle tutusta ja turvallisesta, nimittäin sushista.

Innoitus sushin tekemiseen tuli toisaalta siitä, kun osallistuin viime syksynä Marttojen ruokakurssille Martan sushipöytä ja toisaalta pitkään viinihyllyssä sopivaa tilaisuutta odottaneesta sakesta, jonka saimme tuliaiseksi ihan Japanista saakka. Sushit veivät kyllä kielen mennessään, mutta sakeen on vielä hieman totuteltava. Länsimaalainen minäni alkoi vaatimaan riisikääröjen kyytipojaksi jo vajaan pienen choko-kupillisen jälkeen raikasta olutta tai helmeilevää kuohujuomaa.  

Vaikka en mikään sushi asiantuntija olekaan, sen verran kuitenkin oletan, että sushin valmistamisessa kaikki on kiinni hyvästä sushiriisistä. Laadukkaaseen riisiin, kuten toki muihinkin sushin raaka-aineisiin, kannattaa panostaa. Japanilaisia raaka-aineita on onneksi saatavilla todella hyvin jo ihan tavallisten ruokakauppojen erikoisruokahyllyillä.              

Sushiriisin valmistaminen 


Seuraavasta määrästä riisiä saa kääräistyä yhden makirullan sekä yhden ura-makirullan eli yhteensä noin 12 - 14 sushi-palaa.

  • 3 dl japanilaista sushiriisiä
  • 3,5 dl vettä

Huuhtele riisiä siivilässä juoksevan veden alla, kunnes siitä valuva vesi on kirkasta. Liota riisiä kylmässä vedessä 15 minuuttia ja valuta se.

Laita riisi kattilaan ja kaada vesi päälle. Anna kiehua aluksi ilman kantta pari minuuttia. Pienennä lämpöä ja hauduta kannen alla 10 minuuttia. Anna kannen olla tiiviisti paikallaan koko ajan. Nosta kattila liedeltä ja anna riisin levätä kannen alla vielä vartin verran. Tällä välin voit tehdä etikkaseoksen.  

  • 4 rkl japanilaista riisiviinietikkaa
  • 3 rkl sokeria
  • 2 ½ tl suolaa

Kiehauta riisiviinietikka ja lisää mukaan sokeri ja suola. Sekoita kunnes kaikki aineet ovat hyvin liuenneet. Kaada riisi laakeaan vuokaan ja sekoita etikkaseos joukkoon varovasti puulastalla nostellen. Jäähdytä riisi nopeasti huoneenlämpöiseksi. Tarkoitukseen voi käyttää viuhkaa, jos omistaa sellaisen. 


Maki-sushi

  • etikkariisiä
  • nori-merileväarkkeja
  • wasabitahnaa
  • kurkkua
  • graavilohta

Aseta nori bambumatolle kiiltävä puoli alaspäin. Levitä etikkariisiä norin päälle. Jätä päädystä noin kolme senttiä tyhjäksi. Tee riisin keskelle vako ja levitä siihen sormella kevyesti wasabitahnaa. Aseta ohuiksi suikaleiksi leikatut kurkut ja kala keskelle vakoa. Rullaa maton avulla norista ja täytteestä käärö. Jos nori ei tartu reunoista kiinni, kostuta reuna etikkaseoksella tai vedellä. Leikkaa kääröstä tasaisia sushipaloja. Kasta veitsi välillä etikkaseokseen. 

Makin täytteenä voi olla muutakin kalaa, graavattua tai raakaa, erilaisia kasviksia, sieniä, omelettia tai rapuja. Tarjoile makit laadukkaan soijakastikkeen, wasabitahnan ja säilötyn inkiväärin kera.  



Uramaki

Uramakit ovat ikään kuin nurin päin olevia maki-susheja. Täytteet levitetään kahden riisikerroksen väliin ja ne voivat olla samat kuin makissakin. Päällystä bambumatto muovikelmulla. Levitä ensimmäinen kerros riisiä ohuelti kelmulle. Laita noriarkki riisin päälle. Levitä toinen ohut kerros riisiä ja sen jälkeen täytteet kuten makirullassa.

Kääri levy rullalle kelmua apuna käyttäen. Koristele rulla sesaminsiemenillä ennen viipaleiksi leikkaamista.


Biisisuositus: Mimmit - Sakura

14. tammikuuta 2015

Tomaatti-mozzarella-polentalaatikko



Johan se on todettu monta kertaa: italialainen ruoka on jumalaista. Sitä paitsi ihanat antipastot tai priminä nautittavat makoisat pastat ja risotot eivät todellakaan kaipaa lihaa. Meille italialainen ruokakulttuuri on avannut lukuisia makunautintoja ja oivalluksia. Kuten sen, että kermaisessa kanapastassa ei ole mitään italialaista. Lihaa ei siis kaivata (kunhan vain on parmesaania ja mozzarellaa tarjolla).

Niin, kevyestähän en puhunut, vaan nautinnollisesta. Kaiken kruunaa tietenkin tilanteeseen sopiva punaviini. Itse asiassa Louis Pasteur on asian ytimessä, kun on legendaarisesti lausahtanut: ateria ilman viiniä on  kuin pilvinen päivä. 

Pilvistä ei kyllä ollut tietoakaan, kun tämä mehevän juustoinen polentalaatikko jo yksinään onnistui tuomaan lämpöä ja valoa keittiöömme. Pullo hapokkaan hedelmäistä chiantia onnistui sulattamaan viimeisenkin jään ja tuomaan auringon säteet esiin. Valoa kohti ollaan onneksi muutenkin menossa! Buon appetito!         


Tomaatti-mozzarella-polentalaatikko


Tomaattikastike

  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 tl paprikajauhetta
  • ½ tl chilijauhetta
  • 1 tlk hyvää tomaattimurskaa
  • 2 tl kuivattua oreganoa
  • ½ tl sokeria
  • suolaa
  • mustapippuria
Polentapuuro

  • 250 g polentasuurimoita
  • ½ tl suolaa
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 dl parmesaania
Päälle:

  • 2 palloa mozzarellaa
  • 2 tomaattia

Hienonna sipulit ja kuullota niitä öljyssä viitisen minuuttia. Lisää paprika- ja chilijauhe ja anna kuullottua vielä hetki. Kaada tomaattimurska mukaan ja mausta oreganolla. Hauduta kastiketta 10 minuuttia. Mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla.

Kypsennä polentapuuro pakkauksen ohjeen mukaan. Kiehauta vesi kattilassa ja vatkaa suurimot joukkoon koko ajan sekoittaen. Hauduta miedolla lämmöllä 10 minuuttia välillä sekoitellen. Mausta suolalla. Lisää puuroon oliiviöljy ja raastettu parmesaani.

Viipaloi mozzarellat ja tomaatit. Kaada tomaattikastike voidellun vuoan pohjalle. Levitä polentapuuro kastikkeen päälle. Peitä vuoka mozzarella- ja tomaattiviipaleilla. Kypsennä 200 asteessa noin 30 - 40 minuuttia. Ohje on Soppa365 lehdestä, viime vuoden joulunumerosta.

Biisisuositus: Pimeys - Hetki vielä



11. tammikuuta 2015

Ratatouille spagetti



Jos nyt alkuvuodesta pitäisi elää hieman terveellisemmin ja hyvitellä joulun ahmimisesta kärsivää omaatuntoa, on kaksi selvää keventämisen kohdetta. Hyvällä itsekurilla varustettu ihminen voisi alkaa viettämään tipatonta tammikuuta. Me heikommat yksilöt, joille viikonloppuaterian punaviinilasillisesta luopuminen tuntuu ylivoimaiselta ponnistukselta, voisimme ohjata ruokavaliotamme enemmän kasvispainotteiseen suuntaan.

Helpommin sanottu kuin tehty. Lihan ja kalan pois jättäminen raaka-aineista ohjaa reitin aivojen reseptiarkistossa tyhjään muistipaikkaan. Omaatuntoa ei yhtään rauhoita, kun huomaa hyvien kasvisruokareseptien puuttuvan repertuaarista lähes kokonaan. Ainoa heti mieleen tuleva ruoka on klassinen ratatouille, joka yksinään on hieman tylsä eväs. Onneksi mieleen palaa välähdys jostain jenkkiblogista, jossa oli yhdistetty onnistuneesti ratatouille ja pasta. Ei hassumpaa.

Ja hyväähän siitä tuli. Lihan puuttumista ei huomannut ollenkaan, uunikuivattu tomaatti ja paistettu munakoiso maistuivat mahtavasti. Munakoisoa pitäisi muutenkin muistaa käyttää enemmän.


Ratatouille Spagetti


  • 350 g spagettia
  • oliiviöljyä
  • rasia miniluumutomaatteja
  • puolikas iso munakoiso
  • punainen paprika
  • pieni kesäkurpitsa
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl tummaa balsamicoa
  • suolaa ja vastarouhittua mustapippuria
  • 10 basilikan lehteä




Lämmitä uuni 150 asteeseen. Puolita miniluumutomaatit pitkittäin ja lado ne leivinpaperilla päällystetylle uunipellille leikkauspuoli ylöspäin. Lorauta päälle oliiviöljyä ja paista uunissa 30- 40 minuuttia.

Kuutioi munakoiso, kesäkurpitsa ja paprika reilun sentin kokoisiksi kuutioiksi. Pilko valkosipuli. 

Lämmitä pari ruokalusikallista oliiviöljyä isossa paistinpannussa ja ruskista munakoisokuutioita noin kymmenen minuuttia, kunnes ne ovat melkein pehmenneet. Siirrä munakoisokuutiot syrjään.

Laita pastavesi kiehumaan isoon kattilaan.

Lisää pannulle öljyä ja heitä paprika, kesäkurpitsa ja valkosipuli perään. Kypsennä näitäkin noin kymmenen minuuttia.

Keitä spagetti hyvin suolatussa vedessä al denteksi.

Ota tomaatit uunista ja kumoa ne ja munakoisot paistinpannulle. Lisää pari ruokalusikallista pastan keitinvettä. Mausta hyvin suolalla, pippurilla, balsamicolla ja silputulla basilikalla.

Yhdistä pannulla valutettu pasta ja ratatouille ja anna makujen tasaantua hetki. 

Nauti raastetun parmesaanin kanssa.