Zabaglione - nyt juhlitaan!

Vaikka zabaglione on tunnetuimpia italialaisia jälkiruokia, ja vispilämme viittaa usein juuri sinne suuntaan, ei tätä herkkua ole ennen valmistettu keittiössämme. Pitihän tämä puute nyt korjata, nautimmehan sentään juhlaillallista. Muutaman ohjeen plärättyäni päädyin Antonio Carluccion reseptiin kirjasta Makuja ja musiikka Italiasta, jossa viinivaahto valmistetaan Moscato Passito -viinistä. Tavallisimmin käytetty viini lienee kuitenkin Marsala-viini. Zabaglionen voi tarjoilla tuoreiden hedelmien tai marjojen kanssa, mutta me nautimme sitä laseista cantuccini keksien kera. Pääasia, että jälkiruoka nautitaan saman tien, kun se on vielä kuohkeaa vaahtoa. 

Muskatellizabaglione

(Zabaglione al Moscato)

• 4 keltuaista
• 100 g sokeria
• 1,7 dl NES Passito di Pantelleria -jälkiruokaviiniä

Vatkaa keltuaisia ja sokeria teräskulhossa kunnes sokeri liukenee. Lisää viini ja jatka vispaamista vielä viisi minuuttia. Laita kulho (tai pienempi kattila) suuremman kattilan päälle vesihauteeseen ja vatkaa vispilällä kunnes rakenne sakenee ilmavaksi ja pehmeäksi vaahdoksi. Tässä pitäisi mennä aikaa reilu viisi minuuttia. 

Itsehän sain aikaa kulumaan tähän hommaan parikymmentä minuuttia, ja tuskailin jo olkapäävamman kanssa, kun seos ei alkanut sakenemaan - ei sitten millään. Taas tarvittiin Pöllön apua, joka huomautti ystävällisesti, että seoshan on ihan kylmää (käytin epähuomiossa kaksikerroksista teräskulhoa). Kun kulho vaihtui, loppu sujuikin kuin tanssi. Kokataan hieman, mokataan hieman ja rokataan hieman! 

Kippis kuluneelle blogivuodelle! Huomenna blogimme täyttää yhden vuoden! Olemme tähän ikään mennessä oppineet ottamaan ensiaskeleemme, vaikkakin meno on välillä vielä hiukan horjuvaa. Yksivuotiaan uholla haluamme kuitenkin koko ajan kehittyä ja oppia uusia asioita. Sitä oppia olemme eniten saaneet muita blogeja seuraamalla. Perunabluussia kiittää siis innoituksesta!   

Biisisuositus: Kauko Röyhkä - Paha maa