Grillattua parsaa ja sitruunapestoa Alénin tapaan

Sain äitienpäivälahjaksi Henri Alénin ja Annukka Oksasen mutkattoman teoksen Vuoden keittokirja, ja olen nyt makustellut sen kannesta kanteen. Paria reseptiäkin olen jo ehtinyt kokeilemaan. Heti ensiselailulta ihastuin siihen, että kaikki reseptit ovat todellakin toteutettavissa kotona amatöörikokinkin keittiössä. Tämä on ollut Henkankin ajatuksen ydin; tehdä kirja tavallisesta ja maittavasta kotiruoasta, joka "rullaa arjessa, vaikka välillä olisi vähän kiire".

Jotenkin lohduttavaa, että huippukokeilla on sama ongelma kuin meillä tavan tallaajillakin: jokapäiväinen arkiruoka! Miten loihtia päivästä toiseen monipuolista ja terveellistä syötävää arjen asettamilla rajoituksilla. Ainoa kritiikki kirjasta on se, että kaikkia raaka-aineita ei ole saatavilla ihan peruslähikaupasta, vaikka kirjan takakansi näin lupaakin. Ainakaan meidän lähikaupasta ei valitettavaa kyllä löydy salsicciaa, sinisimpukoita saati galangal juurta. Mutta tämä pieni synti on helppo antaa anteeksi, mutta vain siitä syystä, että Henkka pitää Elviksestä! Totta puhuakseni, tiedän jo nyt, että tämä kirja ei jää pelkäksi koristukseksi keittiön hyllylle, vaan se menee oikeasti kovaan käyttöön.

Ensimmäisenä kirjan resepteistä meni kokeiluun seuraava herkullisen kuuloinen parsaohje. Täytyy sanoa, että toimii! Tästä taisi tulla uusi vakiosuosikki muutaman muun hyväksi todetun alkuruoaksi sopivan parsa-annoksen lisäksi. Tämä on kätevä valmistaa mökilläkin ja peston voi tehdä valmiiksi etukäteen.    

Grillattua parsaa ja sitruunapestoa

• 2 nippua tuoretta vihreää parsaa 
• 2 nippua kevätsipulia
• oliiviöljyä
• parmesaanilastuja

Sitruunapesto

• 2 ruukkua tuoretta basilikaa
• 1 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
• 1 rkl raastettua parmesaania
• 1 tl kapriksia
• ½ dl sitruunamehua
• ½ dl oliiviöljyä
• suolaa ja mustapippuria

Tee sitruunapesto sekoittamalla kaikki aineet sauvasekoittimella tasaiseksi. Katkaise parsoista päät pois napsauttamalla. Sivele puhdistetut kevätsipulit ja parsat oliiviöljyllä ja grillaa niitä viitisen minuuttia uunissa grillivastuksen alla tai grillissä. Käännä puolessa välissä grillausta. Pirskottele tarjoiltaessa niiden päälle sitruunapestoa ja koristele parmesaanilastuilla.

Biisisuositus: Elvis Presley - Heartbreak Hotel

Keväinen retiisipasta (Pasta primavera finlandese)

Muuttolintujen palattua ja lenkkeilykauden vihdoinkin käynnistyttyä, (jotain täytyy yrittää tehdä talven aikana huolestuttavasti kerääntyneelle vararavinnolle) lautaselle ilmestyvä pastakin on muuttanut muotoaan. Poissa ovat paksut kastikkeet ja parmesaanilla vuoratut energiajytkyt. Tilalla raikkaat, tuoreet, hapokkaat ja ainakin mielikuvissa kevyemmät maut. Värit ovat kirkkaammat ja tuoksut herkemmät kuin vaikkapa suoraan sanoen epäilyttävästi haisevassa puttanescassa.

Pienet kotimaiset retiisit ovat tulleet kauppoihin ja samalla jalostui idea kokeilla kevätpastaa enemmän tai vähemmän kotimaisilla raaka-aineilla. Tässä pastassa maku tulee ohueksi viipaloiduista retiiseistä ja pilkotuista tomaateista, jotka marinoidaan kevyesti pastan keittämisen aikana. Vaikka olenkin normaalisti pitänyt retiisejä aika tylsinä, tässä ne maistuvat lyhyen marinoinnin jälkeen todella mainioilta. Ruohosipuli ja vesikrassi tuovat keitokseen oman vienon sävynsä. Ja kun raaka-aineita ei pastaa lukuun ottamatta varsinaisesti kypsennetä, säilyy kokonaisuus keväisen raikkaana.

Rakkaalla lapsella on ainakin kaksi nimeä, joten postausnimen lisäksi piti näin hyvälle pastalle keksiä myös italiankieleinen nimi. Jospa se huijaisi joitakin italialaisen hakukoneen käyttäjiä vierailemaan blogissamme.

Keväinen retiisipasta

(Pasta primavera finlandese)

• 350 g linguinea, fettucinia tai spagettia

marinoitavat ainekset

• 200 g maukkaita kirsikkatomaatteja
• 10 pientä retiisiä
• 1 valkosipulin kynsi
• 2 rkl pilkottua ruohosipulia
•  3 rkl neitsytoliiviöljyä
• 1 rkl valkoista balsamicoa
• ripaus suolaa ja mustapippuria

lisäksi

• 100 g herneitä
• nippu vesikrassia
• 100 g fetaa tai vuohenjuustoa

Pilko kirksikkatomaatit kahteen tai neljään osaan koosta riippuen. Viipaloi retiisit ohuelti. Hienonna valkosipuli. Sekoita tomaatit, retiisit, valkosipuli ja ruohosipuli kulhossa ja lisää oliiviöljy ja balsamico. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Anna marinoitua huoneenlämmössä.

Keitä pasta runsaassa hyvin suolalla maustetussa vedessä al denteksi ja valuta nopeasti. Siirrä pasta takaisin kattilaan ja kaada sekaan kaikki muut aineet paitsi feta. Pyörittele hyvin maut sekaisin ja annostele lautasille. Murentele feta tai vuohenjuusto annosten päälle, rouhi vielä vähän mustapippuria ja nauti.

Biisisuositus: Jacco Gardner - Find Yourself

Raparperi crème brûlée

Kyllä voi postauksen aloittaminen olla hankalaa. Ensin pitää etsiä näppäimistöltä oikeat tarkenäppäimet, jotta postattava ruoka tulee kirjoitettua oikein. No, nyt ovat akuutti, gravis ja sirkumfleksi oikeilla paikoillaan ja vihdoin päästään itse asiaan. Helpompi olisi tietysti ollut kiertää koko asia ja nimetä tämä jälkiruoka raparperi paahtovanukkaaksi, mutta pitihän se nyt antaa kevään ensimmäisille hennoille raparperinvarsille niiden ansaitsema arvo ja nimetä jälkkäri elegantimmin. Tässä siis raparperi crème brûlée, s'il vous plâit.

Raparperi crème brûlée

(Neljälle)

• 200 g raparperin varsia
• 2 rkl ruokokidesokeria
• 2 dl kuohukermaa
• 1 dl kookoskermaa
• 1 vaniljatanko
• ½ tl jauhettua kardemummaa
• 3 keltuaista
• ½ dl sokeria
• ruokokidesokeria paahtamiseen

Kuori ja pilko raparperin varret. Laita raparperi voideltuun uunivuokaan ja paahda uunissa 150 asteessa puolisen tuntia. Sekoita ruokokidesokeri pehmenneisiin raparperin paloihin ja jaa seos neljän pienen uunivuoan pohjalle. 

Sekoita kerma ja kookoskerma kattilassa. Mausta kerma halkaistulla vaniljatangolla ja kardemummalla. Kiehauta seos ja siivilöi mausteet pois kermasta. Sekoita vispilällä keltuaiset ja sokeri löysäksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kaada hieman jäähtynyt kerma keltuaisten joukkoon samalla sekoittaen. 

Kaada kermaseos vuokiin raparperin päälle. Tee foliosta tiiviit kannet vuokiin. Asettele vuoat suurempaan uunivuokaan vesihauteeseen niin, että vesi ulottuu 2/3 asti vuokia. Jos laitat vesihauteeseen kiehuvaa vettä, kypsyminen vie aikaa 150 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Mikäli vesi on kylmää, kypsennä vanukkaita kaksinkertainen aika. Vanukas saa olla hieman hyllyvää uunista otettaessa.

Jäähdytä vanukkaita ennen jääkaappin laittoa ja anna olla kylmässä ainakin pari tuntia. Ripottele juuri ennen tarjoamista vanukkaiden pinnalle ruokokidesokeria ja tohota pintaan kunnolla paahteinen pinta. Jos rapea paahdettu sokeripinta, alta paljastuva pehmeä vaniljainen vanukas sekä makean kirpeä raparperisydän eivät saa sinua onnelliseksi, niin mikä saa?     

     

Biisisuositus: B.B.King (RIP) - Key to the Highway

Kukkuu - kevään herkku nousee

Avasimme tänään loppukevään tohinat monellakin tapaa. Piipahdimme mökillä ensimmäisen kerran talven jälkeen ja samalla myös muutamalla tuoreella hakkuuaukiolla. Piipahdus kannatti, sillä saimme saaliiksi pari litraa korvasieniä. Korvasienet ovat meillä kevään odotettua ja suurta herkkua, mutta niiden käsittelyohjeista ei kannata laistaa. Niiden sisältämä gyromitriini on tappavan myrkylllistä. 

Sienten keräämisen ja käsittelyn jälkeen kädet ja keruuveitset on pestävä huolellisesti. Yleinen ohje on keittää sieniä vähintään viisi minuuttia väljässä vedessä kaksi kertaa (minä laitan tuohon aina pari minuuttia ekstraa). Molempien keittämisten jälkeen sienet ja keittovälineet on huuhdeltava hyvin, eikä keittovettä käytetä. Tuulettaminen keittämisen aikana on myös tärkeää, koska gyromitriinia on myös keittohöyryissä.    

Vaiva kuitenkin kannattaa, koska korvasienet ovat herkkujen herkku ja sienten aatelia. Nyt ne on turvallisesti käsitelty ja saavat odottaa huomiseen. Sitten pyöräytän niistä kevään ensimmäisen muhennoksen tai keiton. Korvasienten maun lisäksi pidän itse kovasti niiden "lihamaisesta" rakenteesta. Vesi kielellä jo pelkästä ajattelemisesta, miten maltan odottaa huomiseen.   

Tänään kevät näkyi ja kuului myös muulla tapaa. Koppelot olivat tulleet metsästä hiekkateille syömään pikkukiviä. Onneksi oma ruoansulatus toimii hieman hellemmillä keinoilla. Käkikin kukkui, joten uskottava se on; kolkuttelemme jo kesän portilla.   

Biisisuositus: Eläkeläiset - Kukkuu ukot

Naudanliharullat parsalla

Palataan taas hetkeksi henkiseen kulinaariseen kotiimme Italiaan. Parsapostaukset saattavat monella jo valua ulos korvista, mutta tähän voi muutaman parsatangon vielä uhrata ilman yliannostuksen vaaraa. Meillä usein tehdyt italialaiset ruoat ovat enemmänkin italialaisen aterian väliruokia (primi), kuten pastoja ja risottoja, mutta kannattaa kokeilla myös herkullisia pääruokia. Kun naudanlihaleikkeen sisälle kääritään parmankinkkua, juustoa ja parsaa ei tälle lautaselle muuta lisuketta tarvita kuin pullo hyvää punaviiniä.

Naudanliharullat parsalla

(Involtini con asparagi, kahdelle)

• 4 vihreää parsaa
• 2 ohueksi nuijittua leikettä mureasta naudan sisäpaistista
• 2 viipaletta prosciuttoa
• 2-4 siivua fontinaa tai jotain muuta aromikasta edam-tyyppistä juustoa

• vehnäjauhoja
• 2 rkl voita + 1 rkl oliiviöljyä
• loraus marsalaviiniä ja parsan keitinvettä

Keitä parsoja suolatussa vedessä  2-3 minuuttia. Nosta ne kylmään veteen jäähtymään ja säästä hieman keitinvettä kastiketta varten.

Nuiji paistileikkeet ohuiksi, suolaa ja pippuroi ne kevyesti. Pinoa päälle viipale prosciuttoa, sitten juusto ja lopuksi kaksi parsatankoa. Rullaa leikkeet tiukasti ja sido puuvillanarulla.

Levitä vehnäjauhot lautaselle ja kierittele rullat niissä kauttaaltaan. Sulata paistinpannussa voi ja oliiviöljy ja paista rullia siinä keskilämmöllä kymmenen minuuttia välillä käännellen. Lorauta joukkoon marsala ja parsan keitinvettä ja keittele kunnes kastike hieman sakenee.

Poista rullista narut, laita tarjolle ja kaada kastike päälle.

Biisisuositus: Royals - Badge

Ihanan mehevä kvinoasalaatti

Tänään sain nauttia täydellisestä aamiaisesta ja runsaasta äitienpäivälounaasta. Vieläkin on maha niin täynnä, että iltapalaksi tyydyn vain katselemaan kuvia aikaisemmin tekemistämme ruuista, joita ei ole vielä tullut saatettua eetteristä ulos. Tässä niistä yksi. Resepti löytyy Maku -lehden tämän vuoden kevätnumerosta 2/2015. Salaattiin ei tarvitse montaa ainesosaa, mutta se on kuitenkin täynnä makua. 

Äitienpäiväbuffetin alkuruuistakin mieleen jäivät parhaiten simppelit salaatit, joissa oli paljon makua. Tällaisia olivat mm. yrttimarinoitu salaatti uusista perunoista ja parsasta sekä salaatti, jossa oli savumozzarellaa ja mehustettua tomaattia. On se kumma, miten ruuasta puhuminen jo taas melkeinpä herättää nälän. Nyt en meinaa enää malttaa odottaa, että pääsen iltalukemiseksi pläräilemään tänään lahjaksi saamaani Henri Alénin ja Annukka Oksasen Vuoden keittokirjaa.

Ihanan mehevä kvinoasalaatti 

• 3 paprikaa
• 2 dl kvinoaa
• 150g fetajuustoa
• 1 dl tuoretta minttua hienonnettuna
• 1/4 dl sitruunamehua 

Puolita paprikat ja aseta ne kevyesti öljyttyyn uunivuokaan leikkauspinta alaspäin. Paahda 200 asteisessa uunissa grillivastuksen alla noin 20 minuuttia tai kunnes paprikat ovat selvästi mustuneet. Laita paprikat muovipussiin hetkeksi ja nylje kuoret jäähtyneistä paprikoista.

Huuhtele kvinoa kylmällä vedellä ja keitä pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. 

Leikkaa paprikat paloiksi ja sekoita kvinoan joukkoon. Lisää murusteltu feta ja hienonnettu minttu. Kostuta sitruunamehulla.

Biisisuositus: Aki Sirkesalo - Äiti

Perunasalaatti ei petä

Perunasalaatti on usein melko huomaamaton, mutta kuitenkin vakituinen ja luotettava kumppani useissa tilanteissa. Vai mitä olisivatkaan uusi vuosi, vappu tai juhannus ilman tätä luottokumppania? Lähes ensimmäisenä tulee mieleen; no, perunasalaattia pitää ainakin olla. 

Meillä ei ole vakioreseptiä mihinkään ultimaatiohyvään pottusalaattiin. Yhteen aikaan yritimme sellaista säätää, mutta totesimme, että mitä suotta! Joskus tekee mieli öljypohjaista salaattia, toisinan taas kermaisampaa tai raikkaampaa. Yhden ainoan täydellisen perunasalaatin metsästys on siis saanut jäädä. Mutta täytyy kyllä sanoa, että vesi kielellä odotan jo hinnaltaan järkeviä kotimaisia uusia perunoita. Eikä mikään vedä vertoja omasta kasvimaasta vasta nostetuille perunoille, joihin ei paljoa extra höystöjä tarvita. 

Perunasalaatti

• 6 pientä tai keskikokoista perunaa
• 3 pientä porkkanaa
• 4 kananmunaa
• 6 coctailkurkkua karkeaksi kuutioituna
• 2 tl kapriksia
• 1 nippu sileälehtistä persiljaa karkeaksi hienonettuna
• 2 kevätsipulia pilkottuna
• 1 rkl tilliä karkeaksi hienonnettuna
• 2 rkl majoneesia
• 1 tl ranskalaista sinappia
• 2 rkl ranskankermaa
• suolaa ja mustapippuria
• loraus sitruunamehua

Kuori perunat ja porkkanat. Leikkaa ne 1 cm kuutioiksi. Keitä juureksia noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä, mutta hieman napakoita. Huuhtele kylmän veden alla ja siirrä sivuun odottamaan. Keitä munat koviksi  ja kuutioi nekin noin 1 cm kuutioiksi.

Yhdistä kaikki ainekset kulhossa varovasti sekaisin ja anna tekeytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. 

Ohje on kirjasta Makkaroita maailmalta (Sandler - Acton)

Biisisuositus: Pauli Hanhiniemen perunateatteri - Siipeen jos sain