Syksyn psykedeliaa - kohtaamisia satumetsässä

Miksi ei tullut taaskaan siirrettyä kesälomaa syksyyn? Mikä järki on pitää vuoden ainoa kunnon breikki silloin, kun on niin kuuma, että ei jaksa tehdä mitään järkevää? Silloin, kun jokaisessa mielenkiintoisessa paikassa on niin paljon ihmisiä, että loma kuluu lippuluukuille jonottaessa. Silloin kun jäätelö ehtii sulaa, ennen kuin löydät vapaan istumapaikan puistosta. No, tosin meidän kesälomamme oli tänä vuonna kesäkuussa, kun terassilla ei tarjennut syödä illallista edes kattolämmittimen alla. 

Kun toisaalta voisit ottaa virkistäviä trippejä raikaassa syksyisessä metsässä sienten kanssa piilosta leikkien. Nyt vain katsot kateellisena kun rentoutuneen näköiset naapurit kantavat selkä vääränä saalistaan kotiin kuivattavaksi. 

No, sen verran olen sentään ehtinyt metsässä piipahtaa, että tapasin ensimmäisen kerran elämässäni metsän kuninkaan silmästä silmään. Paahdoin peltilehmälläni metsätietä pitkin tutulle sienipaikalle, kun nalle yritti noudattaa oikeuttaan ylittää oikealta tulevana tien ensin. Onneksi tajusi kuitenkin viisaampana kääntyä kannoillaan ja perääntyä sadan metrin päähän tarkkailemaan, olisiko tulijasta minkäänlaista hupia. Nousin autosta tien reunaan ja siinä me mulkoilimme toisiamme muutaman minuutin ajan, kunnes otso kyllästyi ja löntysteli rauhassa takaisin kuusikkoon. Jatkoin matkaa sieniapajalleni, mutta saalis jäi yhteen ykkösluokan tattiin, kun katseeni viipyili enemmän ympäristön puissa kuin satoisassa sammalikossa.

Kerrankin satuimme mustien torvisienten kasvupaikalle oikeaan aikaan.

Suppilovahverot alkavat nousta jo. Ehkä ensi vuonna sitten vietetään laatuaikaa niidenkin kanssa.

Biisisuositus: Temples - Shelter Song