Mauri Anteron nasaali lauluääni hiipii mieleeni, kun edessäni leikkuulaudalla nököttää kokonainen, ehjä kookospähkinä. Kaapissa on kylläkin kookosmaitopurkki, mutta pitäähän se tämäkin aines testata, eikä aina laiskuuttaan mennä helpoimman kautta. No, ensin päättämään käytänkö raakaa voimaa, vai katsonko netistä olisiko joku muu tehnyt tarvittavat virheet puolestani. Löytyihän sieltä muutamia hyviä yrityksiä, joten ei kun kokeilemaan.
Pähkinän toisessa päässä on kolme mustaa pistettä. Yhden niistä pitäisi olla muita pehmeämpi, korkkiruuvulla tai muulla terävällä työkalulla vain siitä läpi. Sitten pitäisi reiän kautta valuttaa sisällä oleva kirkas neste talteen myöhempää käyttöä varten. Ensimmäinen ongelma: mitään ei tule ulos, vaikka kuinka yritän pähkinää kallistella. Toinen reikä auki korvausilmaa varten. Ei vieläkään mitään. Paljastuu ensimmäinen moka. Kun valitset pähkinää kaupassa, heiluta sitä, sisältä pitäisi kuulua hölskyntää. Tämä yksilö on hieman kuiva, toivottavasti ei sentään pilaantunut.
Siirrytään seuraavaan vaiheeseen: pähkinä pitäisi avata. Ohjeiden mukaan naputtelen veitsellä pähkinän kuorta sen kuvitteellista päiväntasaajaa pitkin samalla pyörittäen sitä hitaasti ympäri. Aluksi mitään ei tunnu tapahtuvan. Kokeilen välillä hieman vasarallakin saada lisää tehoa lyönteihin, mutta salaisuus on kuitenkin kärsivällisyydessä. Kohta pähkinän kylkeen ilmestyykin ensimmäinen halkeama. Jatkan naputtelua halkeaman suuntaisesti ja pian minulla onkin edessäni kaksi kohtalaisen kaunista kookospähkinän puolikasta.
Sitten otan käyttöön pienemmän veitsen, jolla viillän valkoiseen maltoon viiltoja puolikkaan pohjasta reunoille päin jakaen sen ainakin kahdeksaan sektoriin. Veitsen kärjellä kampean sitten viipaleita irti kuoresta. Viimeiseksi seuraa kenties työläin vaihe. Palasiin jää vielä ohut kerros ruskeaa sisäkuorta, joka pitää kuorimalla poistaa. Pieniteräinen veitsi sopii tähänkin tehtävään hyvin.
Vaikka tämän pähkinän kookosvesi olikin häipynyt jonnekin, tuoksui valkoinen liha kuitenkin raikkaalta ja maistui oikein hyvältä. Koko hommaan meni aikaa yli tunti, joten ainakin kookosmaitoa saadakseni turvaudun seuraavan kerran taas valmiiksi purkitettuun tuotteeseen.
Taustamusiikkisuositus: Kipparikvartetti - Kuinka saisin rikki kookospähkinän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti