24. syyskuuta 2014

Suussasulava clafoutis luumuista



Clafoutis on melkein kuin pannukakku ranskalaisittain! Vaikka leivonnainen on elegantti ja hienostunut, on se yhtä helppo tehdä kuin meikäläisten pannari. Älä siis säikähdä soinnillista nimeä tai ranskalaista keittotaitoa, vaan pyöräytä vaihteeksi hivenen erilainen pannukakku. Lopputulos on silkinpehmeää ja suussasulavaa. Useimmiten alkuperäisissä ohjeissa on käytetty kirsikoita. Jos olet kuten sadun kettu, etkä välitä noukkia puista happamia makuja, laita täytteeseen makeita hedelmiä. 


Clafoutis luumuista

  • halkaistuja luumuja, kivet poistettuna
  • 2 dl kuohukermaa
  • 3 munaa
  • 2 rkl sulatettua voita
  • 0,75 dl ruskeaa ruokokidesokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1/4 tl kardemummaa
  • 1 1/4 dl jauhoja 

Vispaa kerma ja munat sekaisin. Lisää jäähtynyt, sulatettu voi ja sokerit taikinaan. Kun sokerit ovat liuonneet seokseen, lisää hyppysellinen kardemummaa. Siivilöi jauhot joukkoon. Vispaa niin kauan, että lopputulos on silkinpehmeä eikä taikinassa ole jauhopaukkuja.  

Voitele valurautapannu kevyesti. Kaada taikina pannulle ja upota luumun puolikkaat taikinaan. 

Paista 175 asteisessa uunissa 35 - 40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea eikä taikina enää tartu hammastikkuun kokeiltaessa. Siivilöi hieman jäähtyneen pannukakun pinnalle tomusokeria.     

Niin pehmeää! C'est délicieux!

Biisisuositus: Santana feat. Rob Thomas - Smooth


18. syyskuuta 2014

Lammas ui sujuvasti punaviinissä



Tällä ohjeella mennään Provenceen ilman lentolippuja. Matkailu on mahdottoman mukavaa, mutta käy usein liikaa kukkarolle. Onneksi  amatöörikokki voi lennellä mielikuvissaan ympäri maailmaa houkuttelevien reseptien avulla. Syöminenhän se on matkailunkin tärkein motiivi.

Jostain syystä ranskalainen keittiö tuntuu tällä hetkellä olevan hieman unholassa, eikä maan punaviinihyllylläkään tule kovin usein vierailtua. Nyt piti ottaa itsestään oikein  niskasta kiinni ja kaivaa esille mainio, aikoinaan kirjaston poistomyynnistä lunastamani ikivanha The Taste of France - tiiliskivi. Ja heti löytyi sopiva ohje, Boeuf à la Gordienne, naudanliha-punaviinipata. Muutin vain naudanlihan lampaaksi (sitä oli juuri ostettu jääkaappiin), ja yksinkertaistin hieman boquet garnin koostumusta.

Tässä padassa ei ole tomaattipyrettä eikä lihalientä. Tässä on punaviiniä. Paljon. Siksi tästä tulee aivan tautisen hyvää. Lammas marinoidaan punaviinissä yön (tosin vuorokauden ajalla ei varmaankaan ole marinoinnin suhteen mitään merkitystä, kunhan lihat uivat punaviinissä sen kahdeksan tuntia) yli. Sitten ruskistetaan lihat ja kasvikset ja haudutetaan pataa pari-kolme tuntia. Siinä se, ei ranskalainen ole sen kummempaa. On vaan niin todella hyvää.


Punaviini-lammaspata


  • 1 kg luullista lampaanlihaa
  • 1 pullo punaviiniä ( tai kaksi puolikasta jämää)
  • 4 sipulia
  • 4 valkosipulin kynttä
  • 4 pientä tai 2 isoa porkkanaa
  • puska tuoretta timjamia
  • nippu tuoretta persiljaa
  • 3 laakerinlehteä

  • 5 rkl oliiviöljyä
  • 200 g kuutioitua pekonia
  • 1 iso herkkutatti tai ½ dl kuivattuja tatteja
  • ½ rkl suolaa
  • rouhittua mustapippuria

Leikkaa liha reiluiksi kuutioiksi ja laita isoon kulhoon. Kaada päälle punaviini, rouheasti pilkotut sipulit ja porkkanat, kuoritut valkosipulit, timjami, persilja ja laakerinlehdet. Kelmuta ja marinoi jääkaapissa yön yli.

Siivilöi marinadista (säilytä liemi) lihat ja kasvikset ja kuivaa niitä talouspaperilla. Kaada öljy isoon pataan ja ruskista ensin pekoni kevyesti. Lisää sitten lammas ja pyörittele lihojen pinnat hyvin kiinni. Siirrä lihat reikäkauhalla syrjään ja freesaa porkkanat ja sipulit. Siirrä nekin syrjään ja paistele hetki sieniä. Poimi sienet sivuun odottamaan ja nosta takaisin pataan muut ainekset, mausteet ja marinointiliemi. Lihojen pitäisi sopivasti peittyä nesteeseen, lisää tarvittaessa punaviiniä. Mausta suolalla ja pippurilla ja hauduta kannen alla pari-kolme tuntia kunnes lihat ovat mureita. Lisää tatit takaisin pataan puoli tuntia ennen kuin pata on valmis.

Lisukkeeksi voit keittää vanhaan tyyliin pitkiä makaroneja (en löytänyt niitä mistään, käytin rigatoneja). Siirrä valutetut, kypsät makaronit uunivuokaan, kostuta punaviiniliemellä, raasta päälle parmesaania ja paista 200 asteisessa uunissa kymmenen minuuttia.

Viinisuositus: Guigal Côtes du Rhône 2010

Biisisuositus: Nina Simone - Feeling Good

13. syyskuuta 2014

Suppilovahveromakkaramajoneesileipä



Ei, tämä ei ole suppilovahveroista tehdyllä makkaralla päällystettyä leipää, vaan jääkaapista löytyneistä jämistä sävellettyä iltapalaa. Leipien täyte on sellainen sekasotku, että sen nimikin saanee olla varsin vaikeaselkoinen.

Keksin edellisenä iltana mielestäni hyvän idean sekoittaa srirachaa aioliin, vain huomatakseni että lukuisat blogaanit olivat päätyneet samaan oivallukseen jo huomattavasti aikaisemmin. Sehän on lähinnä vain chilimajoneesia, mutta oma mukava fleivörinsä siinä on. Srirachamajoneesi maistui kyllä hienosti grillatun makkaran kanssa. Sitä kun jäi kivasti tähteeksikin, ei tarvinnut näiden leipien kastiketta erikseen miettiä. Yllättäen tämä sävellys hyppäsikin heti listojen kärkeen, maut toimivat yhdessä loistavasti. Pistetään tänne muistiin, jos joku muukin haluaa kokeilla.


Suppilovahveromakkaramajoneesileipä


  • Pitkiä sämpylöitä puolitettuina tai paahtoleipää

Srirachamajoneesi
  • 1 muna
  • 1 rkl vaaleaa balsamicoa
  • 1 tl Dijon-sinappia
  • ½ tl suolaa
  • 1 tl sokeria
  • 1 valkosipulin kynsi puristettuna
  • n. 1 dl neutraalia öljyä
  • 1 rkl Srirachaa
Täyte
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • puolikas sipuli hienonnettuna
  • pari desiä tuoreita suppilovahveroita
  • 1 rkl voita
  • tilkka kermaa
  • suolaa ja pippuria
  • pätkä jotain makkaraa pieniksi kuutioituna (optional)

Päälle
  • tuoretta timjamia
  • raastettua parmesaania
  • rouhittua mustapippuria

Aloita majoneesista. Laita kaikki muut ainekset paitsi öljy ja sriracha korkeaan kulhoon ja surauta sauvasekoittimella sekaisin. Ala liruttaa öljyä kapeana nauhana koko ajan sauvasekoittimella pumpaten. Kun majoneesi emulgoituu sopivan paksuksi, sekoita joukkoon sriracha.

Kuumenna paistinpannulla öljy ja lisää silputtu sipuli. Hauduta sitä keskilämmöllä muutama minuutti ja lisää pilkotut suppilovahverot ja voi. Kypsentele taas muutama minuutti, lorauta joukkoon kermaa ja mausta. Muhennos saisi olla sakeaa.

Ruskista makkarakuutiot erikseen paistinpannulla ja sekoita sienimuhennoksen joukkoon.

Kokoa leipä. Valele majoneesilla, täytä sienimuhennoksella, asettele päälle tuoretta timjamia, raasta päälle parmesaania, rouhi mustapippuria ja valuta päälle tilkka oliiviöljyä.

Biisisuositus: Vance Joy - Mess Is Mine

12. syyskuuta 2014

Sadonkorjuuta 12 vuoden takaa



Elämme kiehtovaa sadonkorjuuaikaa ja blogit ovatkin pullollaan sesongin mukaisia herkkuja. Tähän kakkuun käytetty ohrasato on korjattu, mallastettu ja laitettu kypsymään jo 12 vuotta sitten. Toki kakkuun voisi laittaa vähemmänkin aikaa kypsynyttä viskiä, mutta jos haluaa nauttia juomaa myös avecina, on vivahteikas 12-vuotias Auchentoshan oiva valinta. Kakku on ihanan täyteläinen ja viski antaa siihen hienostuneen aromin.    

Irish coffee juustokakku


  • 175 g kaurakeksejä
  • 1 dl sulatettua voita
  • 6 liivatelehteä
  • 300 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 2 keltuaista
  • 1 ½ dl sokeria
  • 1 ½ tl vaniljasokeria
  • 3/4 dl viskiä
  • 1 dl vahvaa kahvia
  • 3 dl kuohukermaa
  • 2 valkuaista

Hienonna keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos irtopohjavuokaan leivinpaperin päälle. Paista pohjaa 150 asteessa 10 minuuttia.

Upota liivatelehdet kylmään veteen. Vatkaa tuorejuusto, keltuaiset ja sokerit keskenään ja sekoita joukkoon viski. Liuota puristetut liivatelehdet kuumaan kahviin. Jäähdytä hetki ja lisää juustoseokseen. 

Vatkaa kerma ja valkuaiset erikseen vaahdoksi. Sekoita molemmat seokseen. Anna täytteen hyytyä hetki ja kaada pohjan päälle. Hyydytä kylmässä yön yli.  


Viskisuositus: Auchentoshan 12 years old single malt

Biisisuositus: Metallica - Whiskey In The Jar

9. syyskuuta 2014

Syksyn psykedeliaa - kohtaamisia satumetsässä




Miksi ei tullut taaskaan siirrettyä kesälomaa syksyyn? Mikä järki on pitää vuoden ainoa kunnon breikki silloin, kun on niin kuuma, että ei jaksa tehdä mitään järkevää? Silloin, kun jokaisessa mielenkiintoisessa paikassa on niin paljon ihmisiä, että loma kuluu lippuluukuille jonottaessa. Silloin kun jäätelö ehtii sulaa, ennen kuin löydät vapaan istumapaikan puistosta. No, tosin meidän kesälomamme oli tänä vuonna kesäkuussa, kun terassilla ei tarjennut syödä illallista edes kattolämmittimen alla. 

Kun toisaalta voisit ottaa virkistäviä trippejä raikaassa syksyisessä metsässä sienten kanssa piilosta leikkien. Nyt vain katsot kateellisena kun rentoutuneen näköiset naapurit kantavat selkä vääränä saalistaan kotiin kuivattavaksi. 

No, sen verran olen sentään ehtinyt metsässä piipahtaa, että tapasin ensimmäisen kerran elämässäni metsän kuninkaan silmästä silmään. Paahdoin peltilehmälläni metsätietä pitkin tutulle sienipaikalle, kun nalle yritti noudattaa oikeuttaan ylittää oikealta tulevana tien ensin. Onneksi tajusi kuitenkin viisaampana kääntyä kannoillaan ja perääntyä sadan metrin päähän tarkkailemaan, olisiko tulijasta minkäänlaista hupia. Nousin autosta tien reunaan ja siinä me mulkoilimme toisiamme muutaman minuutin ajan, kunnes otso kyllästyi ja löntysteli rauhassa takaisin kuusikkoon. Jatkoin matkaa sieniapajalleni, mutta saalis jäi yhteen ykkösluokan tattiin, kun katseeni viipyili enemmän ympäristön puissa kuin satoisassa sammalikossa.



Kerrankin satuimme mustien torvisienten kasvupaikalle oikeaan aikaan.





Suppilovahverot alkavat nousta jo. Ehkä ensi vuonna sitten vietetään laatuaikaa niidenkin kanssa.

Biisisuositus: Temples - Shelter Song