31. lokakuuta 2013

Lohisalsa



Tämä helppo lohiohje on mukailtu Paula Ahlsén Söderin kirjasta Lohta arkeen ja juhlaan. Salsan tekemiseen menee aikaa alle vartti. Mainio alkuruoka, jonka voi unohtaa jääkaappiin maustumaan sillä välin, kun valmistaa pääruokaa.  

Salsa graavilohesta

  • 300 g graavilohta
  • 2 kypsää tomaattia
  • 1 avokado
  • 1 punasipuli
  • 1 tuore chili siemenet poistettuna
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 2 limeä
  • 1 ruukku korianteria
  • oliiviöljyä
  • suolaa ja mustapippuria

Pilko kaikki aineet ja mausta hienonnetulla valkosipulilla ja korianterilla. Purista sekaan kahden limen mehut ja lorauta joukkoon pari ruokalusikallista oliiviöljyä. Sekoita ja rouhi mukaan suolat sekä pippurit.   

By the way. Viikonloppuna vietettiin isomman prinsessan synttäreitä. Ikää tulee, mutta leikki jatkukoon!

Biisisuositus: Sigur Ros - Hoppipolla



Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme - vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen (Herbert Spencer).

30. lokakuuta 2013

Kokkia viinissä - Coq au Vin



Tämä on yksi ensimmäisistä ruokalajeista joita BluesKissa tarjosi yhteisen tarinamme alkulehdillä. Ja antoikin vakuuttavan näytön sanonnalle tie miehen sydämeen... Se oli sitten menoa. Jostain syystä hyvin harvoin on tähän klassikkoon tullut sen jälkeen koskettua. Nyt syksyn viileydessä alkoivat punaviinin lämpimät henkäykset tuntua sen verran kutsuvilta, että antaa taas seireenien viedä - kokkia viinissä.

Tämä ohje ei ole ihan sieltä yksinkertaisimmasta päästä. Ensin tehdään punaviinistä ja kasviksista liemi, jota keitellään kasaan. Toiseksi ruskistellaan lihat. Kolmanneksi karamellisoidaan sipulit. Neljänneksi liekitetään lihat. Viidenneksi sitten aletaan haudutella ja lopuksi lisätään kasvikset takaisin.

Tietysti kaiken voi tehdä yksinkertaisemminkin. Otetaan ensin pintoja lihoihin ja kasviksiin, lisätään viini ja sitten haudutellaan. Onko monimutkaisempi, työläämpi ja aikaavievämpi tapa parempi - en tiedä, mutta ainakin hyvää tuli ja viiniä kului enemmän. Tällä metodilla kokatessa kannattaa ostaa kolme pulloa punaviiniä. Yksi kukolle, yksi kokille ja yksi ruokailijoille.

Tämän ruokalajin syntyaikoihin oli paljon kukkoja ja sitkeitä kanoja pitkään hauduteltaviksi. Nykyään hetkessä kasvavat korvikkeet eivät varmaankaan toimi pitkään kypsennettäessä samalla tavalla. Kannattaa siis käyttää broilerin luisia koipia ja reisiä. Rintaleikkeet kuivuvat todennäköisesti mauttomiksi, eivätkä anna tarvittavaa makua ja rakennetta liemeen.

Kukkoa viinissä - Coq au Vin

Liemi

  • pullo Pinot Noir- punaviiniä (ja toinen ruokajuomaksi)
  • 2 porkkanaa
  • 1 sellerin varsi
  • 1 sipuli
  • 4 valkosipulin kynttä kokonaisena
  • 1 laakerinlehti
  • tuoreen timjamin oksia

Kukot ja possut

  • 150 g pekonia
  • voita ja oliiviöljyä
  • broilerin koipia ja reisiä
  • vehnäjauhoja
  • suolaa ja pippuria

Lisävarusteet

  • iso kourallinen salottisipuleja
  • pienehköjä herkkusieniä
  • 1 hienonnettu valkosipuli
  • loraus brandya tai konjakkia
  • (kanalientä)



Kaada pullo viiniä kasariin ja pudota perään ronskisti paloitellut porkkana, varsiselleri, sipuli, laakerinlehti ja kokonaiset valkosipulin kynnet. Lisää muutama timjamin oksa ja keitä kasaan, niin että neste vähenee melkein puoleen. Nostele reikäkauhalla kasvikset sivuun.

Laita voita ja öljyä paistinpannulle ja lisää hienonnettu pekoni. Mausta kanat suolalla ja pippurilla ja pyörittele jauhoissa. Nosta pekonit reikäkauhalla sivuun ja lisää kanat pannuun. Ruskista nekin kunnolla ja nosta pois pekonin joukkoon.

Lisää tarvittaessa voita pannulle ja  keittele kokonaisia salottisipuleita 10 minuuttia, kunnes ne alkavat karamellisoitua. Lisää sienet ja hienonnettu valkosipuli, paistele muutama minuutti ja nostele sivuun.

Nyt alkaa hauskin jakso. Katso, ettei kissoja ja pikkulapsia näy lähistöllä. Kaada pannulle hieman viiniä, sekoittele pohjaa myöten ja lisää kanat ja pekoni. Lisää loraus (muutama ruokalusikallinen) brandya ja nosta pannu pois liesituulettimen alta. Sytytä pitkäkärkisellä sytyttimellä (varo kulmakarvojasi) ja anna liekin palaa loppuun. Kaada kanat ja pannun sisältö kasariin viinin joukkoon. Heitä perään lisää timjamia ja keittele miedolla lämmöllä kannen alla jotakuinkin tunti.

Lisää kasvikset ja keittele ilman kantta taas 20 minuuttia. Jos nestettä on liian vähän, lisää kuumaa kanalientä. Tarkista mausteet ja tarjoile riisin tai perunoiden kanssa.

Viinisuositus: Les Carabènes Pinot Noir - Ranska

Biisisuositus: Dave "Isokynä" Lindholm - Rock-kukko

28. lokakuuta 2013

Täydellinen creme brulee laitetaan kylmään kylpyyn



Mikähän siinä on, kun pitää lähteä kyseenalaistamaan tutut, turvalliset ja hyväksi todetut reseptit? No, varmaan halu löytää vielä parempaa, erittäin hyvää, jopa täydellistä makunautintoa. Olen tehnyt aikaisemmin creme bruleen aina siten, että annosvuoat laitetaan kiehuvan veden ympäröimänä uuniin kypsymään. Jostakin oli jäänyt mieleeni, että vesikylvyssä voidaan käyttää myös kylmää vettä. Tällöin kypsymisajassa on vain otettava huomioon aika, mikä veden kuumenemiseen uunissa menee. Päätin ottaa riskin. Paahtovanukas on aikaisemmin onnistunut pomminvarmasti, mutta voiko tällainen kypsennystapa osoittautua vielä paremmaksi? 

Creme brulee 

(3 annosta)

  • 2 dl kuohukermaa
  • 1 dl maitoa
  • 1 vaniljatanko
  • 3 keltuaista
  • ½ dl hienoa sokeria
  • ruokokidesokeria 



Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Sekoita kerma ja maito kattilassa ja lisää joukkoon halkaistu vaniljatanko siemenineen. Kiehauta ja nosta kattila pois levyltä. Poista vaniljatanko kermaseoksesta. Sekoita vispilällä keltuaiset ja sokeri löysäksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kaada kerma keltuaisten joukkoon samalla sekoittaen. 

Jaa seos pieniin uunivuokiin ja taittele foliosta vuokiin tiukat kannet. Asettele vuoat isompaan uunivuokaan, johon lisätään kylmää vettä niin, että annosvuoat peittyvät 2/3 asti. Kypsennä uunin alatasolla noin 1 h 20 minuuttia. Vanukkaat ovat valmiit, kun ne heiluttaessa vielä hytisevät. Tämä oli hermoja raastava vaihe, kun en osannut etukäteen arvioida, miten kauan sopivaan hyytymiseen menee. Jouduin ottamaan vuokia pois uunista ja tsekkaamaan tilannetta muutaman kerran ennen kuin olin tyytyväinen. Mikäli käytät kiehuvaa vettä, kypsennysaika puoliintuu eli tällöin kypsymiseen riittää 40 minuuttia. Jäähdytä vanukkaita ensin hetki huoneenlämmössä ennen kuin siirrät ne jääkaappiin. Kylmässä ne saavat olla vähintään pari tuntia.

Laita 1 ½ tl ruokokidesokeria kylmien vanukkaiden pinnalle. Tohota pintaa tarpeeksi, palaneen käryn pitää alkaa haisemaan. Kun rikot lusikalla creme bruleen pinnan ja kuulet ihanan ritinän, tiedät, että olet jo puoliksi onnistunut. Kun kovan kuoren alta paljastuu pehmeä, vaniljanmakuinen vanukas, on lopputulos täydellinen. Uskaltaisin rohkeasti väittää, että pehmeän rakenteen salaisuus piilee pidemmässä kypsennysajassa, kun vuoat asetetaan kylmään vesikylpyyn. Niin tai näin, hyvää anyway. Ja kuinka uskomattoman helposti tämä herkullinen jälkiruoka syntyykään!

27. lokakuuta 2013

Tusina etanoita, s'il vous plait

Pastaviikon seitsemäs päivä...

No, ei nyt sentään enää pastaa. Lauantai-illan kunniaksi päätimme tehdä klassikkoja ranskalaiseen tyyliin. Alkuruokana nautitaan valkosipulietanoita, pääruokana kukkoa viinissä (vai kokkia) ja lopuksi herkutellaan creme bruleella. Muut postaukset seuraavat myöhemmin, tässä jo alkuruokamaistiaisia, s'il vous plait. 



Klassiset valkosipulietanat

  • 12 kpl etanoita suolavedessä
  • 1/4 dl oliiviöljyä
  • 3 isoa valkosipulinkynttä
  • tuoretta persiljaa
  • 75 g voita
  • 50 g parmesaaniraastetta

Huuhtele etanat kylmän veden alla. Soseuta oliiviöljy, valkosipulit ja persilja sauvasekoittimella. Lisää voi ja parmesaaniraaste. Asettele etanat etanapannulle ja päällystä ne reilulla nokareella valkosipulivoita. Paista 225 asteessa 10 minuuttia. Tarjoa hyvän leivän kanssa. Leipä on tärkeä, koska sen avulla saat kaivettua etanapannun koloista kaiken herkun talteen. 

26. lokakuuta 2013

Ricotta-pinaattitortellinit

Pastaviikon kuudes päivä.



Tuorepastan tekeminen pitäisi olla ihan helppoa. Jotenkin joka kerta siitä kuitenkin hieman erilaista tulee. Monesti taikinasta tulee liian kiinteää, vaikka perusohjeen mukaan yksinkertaiset aineet on tarkasti mitattu. 100 g jauhoja ja yksi muna. Tällä kertaa aloin aprikoimaan, olisiko koolla kuitenkin väliä. Italialaiset munathan ovat varmasti isompia kuin suomalaiset!

Muutin jauhojen ja munien suhdetta hiukan ja parempaahan siitä tuli.


Ricotta-pinaattitortellinit


Pastataikina

  • 250 g durum-vehnäjauhoja
  • 3 munaa
  • hivenen suolaa

Täyte
  • 200 g tuoretta pinaattia
  • 150 g ricottajuustoa
  • 50 g raastettua parmesania
  • suolaa ja mustapippuria

Tomaattikastike
  • 400 g hyvää tomaattimurskaa
  • 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
  • oliiviöljyä
  • ripaus sokeria
  • suolaa ja mustapippuria
  • 1 rkl voita

Tee ensin pastataikina. Sekoita suola jauhoihin. Jauhot keoksi, kuoppa keskelle ja munat rikki kuoppaan. Haarukalla pyöritellen lisää jauhoja hitaasti munien joukkoon. Jatka sekoittamista käsin ja vaivaa taikinaa kärsivällisesti, kunnes se on kiinteää ja joustavaa. Kun painat sormella taikinaan kuopan, sen pitäisi palautua hitaasti. Kääri tuorekelmuun ja laita jääkaappiin lepäämään.

Lämmitä paistinpannulla ruokalusikallinen oliiviöljyä ja kaada huuhdellut pinaatinlehdet pannulle. Freesaa miedolla lämmöllä pehmeäksi ja valuta. Purista liika neste pois ja jäähdytä. Hienonna pinaatti veitsellä ja lisää ricottajuuston sekaan. Lisää raastettu parmesaani ja mausta. Laita sekin lepäämään.

Aloita sitten kastike. Freesaa valkosipulia oliiviöljyssä ja lisää tomaattimurska. Mausta sokerilla, suolalla ja pippurilla ja jätä muhimaan miedolla lämmöllä kannen alla 20 minuuttia. Lopussa lisää voi.

Jaa pastataikina neljään osaan ja veivaa pastakoneella ohuehkoja levyjä (Marcaton pastakoneella telojen asento 6). Paina lasilla tai vastaavalla muotilla levyistä halkaisijaltaan noin 7 cm ympyröitä. Annostele hieman täytettä kiekkojen keskelle. Voitele puolet ympyrän reunasta muna-vesiseoksella ja taita tiukasti puolikuun muotoiseksi. Pidä huolta, että sisälle ei jää ilmaa ja reunat ovat tiiviisti kiinni. Sitten käännä sormen ympärillä puolikuun päät toisiinsa niin, että muodostuu rengas sormen ympärille. Käytä taas vesi-munaseosta päiden liimaamiseen. 

Keitä tortellineja suolatussa vedessä 2-3 minuuttia. Nosta ne reikäkauhalla lautaselle ja annostele kastiketta päälle.

 

25. lokakuuta 2013

Katkarapupasta inkivääri-tomaattikastikkeella

Pastaviikon viides päivä.



Yksi täydellisen pastareseptin tärkeimmistä elementeistä on onnistunut ajoitus. Vaikka olo kuinka tuntuisi luovalta, on hyvä pysähtyä minuutiksi miettimään, missä järjestyksessä aikoo asiat tehdä. Kymmenen minuuttia kuluu todella nopeasti. Varsinkin jos katat samalla pöytää kun pastan keittoajasta on jäljellä neljä minuuttia ja valkosipuli on vielä pilkkomatta. Eikä paistinpannukaan ole näköjään vielä lämpiämässä.

Kauppareissulta oli tarttunut mukaan jättikatkarapuja, tuoretta inkivääriä sekä korianteria ja rucolaa. Niin, ja pullo valkoviiniä. Ensin tuli mieleen kehitellä jotain akselilla aasia meets italia, mutta tarkemman harkinnan jälkeen korianteri sai jäädä odottamaan uusia innovaatioita. Valkoviiniä ei oltu tarjoiltu ruokapöydässämme sitten kesän kuumien päivien, ja kun arki-iltana ei passaa koko pulloa ruokajuomana ryystää, osa siitä sai päätyä kastikkeeseen. Loistava päätös! Varovaisesti muotoillen osui ja upposi.

Katkarapupasta inkivääri-tomaattikastikkeella


  • 250 g fettucinia tai linguinea

Tomaattikastike
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 400 g purkki hyvää tomaattimurskaa (Mutti)
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 3 cm pala kuorittua, silputtua inkivääriä
  • ½ dl valkoviiniä
  • ripaus sokeria ja suolaa

Jättikatkaravut
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 200 g kypsiä jättikatkarapuja
  • ½ tuore chili siemenet poistettuna
  • loraus valkoviiniä
  • suolaa

Tarjoiluun
  • rucolaa
  • vastarouhittua mustapippuria

Laita pastavesi kiehumaan ja aloita kastikkeesta. Kuori ja hienonna inkivääri. Pilko valkosipuli. Lämmitä paistinpannua kohtalaisella lämmöllä ja lisää pari ruokalusikallista oliiviöljyä. Freesaa inkivääriä ja valkosipulia minuutti ja kaada tomaattimurska joukkoon. Sekoita ja kypsyttele pari minuuttia ja lisää valkoviini, sokeri, suola ja silputtu rucola. Keitä kastiketta kannen alla miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Kastikkeen muhiessa huuhtele ja sulata katkaravut lävikössä ja laita talouspaperin päälle kuivamaan.

Kun pastavesi kiehuu, lisää suola ja pasta. Lämmitä toinen paistinpannu. Kun pastan keittoajasta on jäljellä viisi minuuttia, lisää oliiviöljy ja sulatetut katkaravut ja hienonnettu chili. Paista niihin väriä pari minuuttia ja kaada paistinpannulle valkoviini. Mausta suolalla.

Kun pasta on al dente, valuta se lävikössä ja kaada tomaattikastikkeen joukkoon pannulle. Sekoita hyvin ja annostele lautasille. Valuta katkaravut nesteineen pastan päälle ja viimeistele rucolalla, oliiviöljyllä ja vastajauhetulla mustapippurilla.

Viinisuositus: Leyda Sauvignon Gris Kadun Vineyard - Chile

Biisisuositus: Jarkko Martikainen - Pidän tästä paikasta

24. lokakuuta 2013

Tonnikalalla täytetyt cannellonit

Pastaviikon neljäs päivä.




Tänään päädyttiin tekemään pastaa uunissa. Yleensä täytetyt cannellonit ovat hyvin meheviä, mutta tässä ohjeessa sisälle tulevan täytteen on tarkoitus olla suhteellisen kuivaa, jolloin tomaattikastikkeen osuus korostuu. Kastike syntyy vaivattomasti tölkkitomaateista tai tomaattimurskasta. Haudutettaviin kastikkeisiin tölkkitomaatit ovat parempi vaihtoehto kuin tähän aikaan kaupasta saatavat tomaatit. Kirsikkatomaatteja kannattaa käyttää silloin, jos haluaa raikkaan ja hapokkaan kastikkeen. Säilötyissäkin tomaateissa on eroja; italialainen Mutti voittaa mennen tullen markettien omat merkit.      

Tonnikalalla täytetyt cannellonit (Cannelloni con ripieno di tonno)

  • cannelloniputkia
  • 2 tölkkiä tonnikalaa (öljyssä)
  • 2 mozzarellapalloa
  • 4 rkl kapriksia
  • kuivattua oreganoa
  • tuoretta chiliä (hieman)
  • pari rkl creme fraichea
  • reilusti oliiviöljyä

Tomaattikastike

  • 2 tölkkiä hyvälaatuista tomaattimurskaa tai tölkkitomaatteja
  • 1 iso sipuli 
  • voita 

Laita ensin tomaattikastike porisemaan, sillä sen täytyy hautua 20 minuuttia. Hienonna sipuli ja freesaa se voissa. Lisää tomaattimurska tai pilkotut tölkkitomaatit ja jätä hautumaan.

Kastikkeen hautuessa tee täyte. Pilko tonnikala kulhossa ja lisää joukkoon pieneksi kuutioidut mozzarellat. Sekoita mukaan kaprikset, oregano ja hienoksi silputtu chili. Notkeuta seosta creme fraichella ja oliiviöljyllä, jota saa olla reilusti. Rouhaise vielä mukaan suolat ja pippurit. Täytä cannellonit.

Lisää vuoan pohjalle voinokareita ja ohut kerros tomaattikastiketta. Lisää cannellonit ja levitä pastaputkien päälle loppu tomaattikastikkeesta sekä voinokareita. Paista 200 asteessa puolisen tuntia.




23. lokakuuta 2013

Pennepastaa uunikuivatuilla tomaateilla

Pastaviikon kolmas päivä.



Pastaruoan teko ei yleensä vie paljon aikaa, se todellakin on loistavaa pikaruokaa. Pastan pyöräytät nopeammin kuin pistät vaimon käymään snagarilla tai odottelet pizzataksia. Useimmissa pastoissa voit tehdä kastikkeen samalla kun pasta kiehuu. Tämän pastan tekeminen kestää kuitenkin hieman kauemmin. Tomaattien pitää kuivua uunissa pari tuntia, joten aloita hyvissä ajoin.

Tämäkin ohje on todella yksinkertainen, mutta taas niin hienoja makuyhdistelmiä täynnä. Tänään voit jättää parmesaanin jääkaappiin, korvataan se maukkaalla anjovis-korppujauhoseoksella. Hifistelijä voi vielä tehdä korppujauhotkin itse kuivahtaneesta leivästä, mutta valmiiksi pussitetullakin pärjää hyvin.


Pennepastaa uunikuivatuilla tomaateilla


  • 350 g penneä
  • 250 g kirsikkatomaatteja
  • (kuivattua oreganoa ja sokeria)
  • oliiviöljyä
  • 4 anjovis- tai sardellifileetä
  • 2 rkl rouheita korppujauhoja
  • tuoretta basilikaa

Lämmitä uuni 100 asteeseen. Halkaise kirsikkatomaatit ja aseta ne uunipellille leivinpaperin päälle leikkauspinta ylöspäin. Voit pirskotella tomaattien päälle hieman oliiviöljyä, kuivattua oreganoa ja sokeria, mutta se ei ole välttämätöntä. Hyvää tulee joka tapauksessa. Kuivata tomaatteja uunissa kaksi tuntia.

Anjovis-korppujauhoseos

Lämmitä paistinpannu semikuumaksi, lorauta oliiviöljyä pohjalle ja heitä anjovikset sekaan. Paista anjovista varovasti, kunnes se hajoaa tahnaksi. Lisää joukkoon korppujauhot ja anna makujen imeytyä hetki. Siirrä seos odottamaan pieneen tarjoilukulhoon.

Pikaruokaosuus

Keitä penne hyvin suolatussa vedessä. Lämmitä taas paistinpannu, lisää pari ruokalusikallista oliiviöljyä ja kumoa uunikuivatut kirsikkatomaatit pannulle. Kääntele hetki ja lisää basilika. Pistä pari ruokalusikallista pastan keitinvettä pannulle, valuta pasta lävikössä ja kaada sekin pannulle. Sekoittele hetki, poista pannu liedeltä ja lisää puolet korppujauhoseoksesta joukkoon. Kumoa lautasille ja liruta vielä oliiviöljyä koko komeuden päälle. Kukin voi lisätä köyhän miehen parmesaania (korppujauhoseosta) makunsa mukaan.



22. lokakuuta 2013

Farfallea herneiden ja pekonin kera

Pastaviikon toinen päivä.





Mitä pastasta voisi sanoa! Se on parasta arki- ja juhlaruokaa. Se on pikaruoka numero uno, ja se myös lohduttaa mukavasti, kun taivaalta sataa tiskirätin kokoisia räntäsadehiutaleita. Pastan ääressä mielipiteet vaihtuvat ystävien kesken ja sen ääressä rakastutaan. Ja pastahan on myös lasten suurta herkkua. Pastaa voi syödä kotona ja tilata ravintolassa. Siihen ei koskaan kyllästy, se on loistava syy avata viinipullo. Tietäväthän sen jo italialaisetkin, jotka syövät pastaa ainakin kerran päivässä. Yksi asia pastan tarjoamisessa on kuitenkin muistettava: pasta ei odota ruokailijaa, ruokailija odottaa pastaa. La pasta non aspetta. 


Herne-pekonipasta (Farfalle con piselli e pancetta)


  • 300 g farfallea tai muuta hyvin kastiketta sitovaa pastaa
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • puolikas purjo
  • reilu 100 g pekonia tai pancettaa
  • 100 g pakasteherneitä
  • pastan keitinvettä
  • 2 rkl creme fraichea
  • parmesaania
  • lisää oliiviöljyä

Kuumenna kattilallinen vettä kiehuvaksi, lisää reilusti suolaa ja heitä pasta sekaan. Voit laittaa hetkeksi kannen kattilan päälle, jotta saat pastaveden kiehumaan taas nopeasti. Kuumenna voin ja oliiviöljyn sekoitusta paistinpannulla keskilämmöllä ja lisää pesty, pilkottu purjo. Freesaa purjoa pari minuuttia. Lisää kuutioitu pekoni ja paista taas hetki. 

Kun pekoni alkaa kypsyä, kumoa pannulle herneet. Voit lisätä pannulle pari ruokalusikallista pastan keitinvettä, ja kun herneet alkavat lämmitä, lisää creme fraiche. Raasta kastikkeeseen parmesaania ja tarkista suola. Kun pastan keittoajasta on minuutti jäljellä, tarkista sen kypsyys. Valuta pasta lävikössä ja sekoita hyvin kastikkeen joukkoon. Annostele lautasille ja viimeistele parmesaanilla ja lorauksella oliiviöljyä.


21. lokakuuta 2013

Maailman Pastapäivä tulee - oletko valmis?



Maailman Pastapäivää vietetään tämän viikon perjantaina 25.10.2013. Päivää on vietetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1997 lähtien. Miten siis voi olla mahdollista, että meidänlaisilta pastanpurijoilta tällainen suuri juhlapäivä on jäänyt aikaisemmin huomaamatta? Päivän tarkoituksena on tuoda esiin pastan terveysvaikutteita ja luonnollisesti mainostaa sen herkullisuutta ja monipuolisuutta ruokana. Tämän vuoden Maailman Pastapäivän virallinen konferenssi ja siihen kuuluvat juhlallisuudet pidetään Istanbulissa. Pastapäivän teema on "Pasta: The Sustainable, Healthy and Delicious Food".  Viime vuonna pastapäivää juhlittiin Mexico Cityssä.

Me päätimme aloittaa kansainvälisen Pastapäivän juhlimisen jo tänään ja viettää kokonaista pastaviikkoa. Tarkoituksenamme on tehdä pastaa joka päivä. Vaikka pastan hiilihydraatit ovat hitaita ja se pitää nälän loitolla pitkään, ei se käytännössä taida varsinaista terveysruokaa olla. Pastan määrä ylittää meillä helposti hillityn 75g / hlö suosituksen ja oliiviöljyä, suolaa ja parmesaania (joskus myös voita ja kermaa) tulee annosteltua aika runsaalla kädellä. Voi olla että gaarderoobimme menee viikon päätteeksi uusiksi vaatekoon muuttumisen myötä.

Aloitamme yhdellä suurimmista klassikoista, spaghetti alla puttanescasta, "ilotytön pastasta". Sen joidenkin mielestä jopa vastenmielisen karvas ja hapan maku sekä vieläkin tiukempi haju on kuitenkin mielestämme hyvin italialaista. Kaukana kotoisista kermaisista, pehmeistä pastoista, mutta omalaatuisuudessaan hyvin koukuttava.

Tässäkin klassikkopastassa reseptin liikkumavara on hyvin pieni. Monissa ohjeissa on myös sipulia, mutta harvemmin sitä näkee kuitenkaan alkukielisissä versioissa. Joissakin resepteissä esiintyvä tonnikala menee jo "tuunauksen" puolelle.

Spaghetti alla Puttanesca


  • 4 rkl oliiviöljyä
  • 2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
  • 1 murskattu peperoncino (kuivattu chili)
  • 6 anjovis- tai sardellifileetä
  • 600 g kuorittuja tomaatteja (1½ purkkia )
  • 100 g puolitettuja mustia oliiveja
  • 1 rkl kapriksia
  • kourallinen hienonnettua lehtipersiljaa
  • 350 g spagettia

Kuumenna kattilallinen vettä kiehuvaksi. Kuivapastan keittäminen vaatii paljon vettä ja vähintään teelusikallisen (mieluummin ruokalusikallisen) suolaa vesilitraa kohden. 

Liruta oliiviöljy kohtalaisen kuumalle pannulle ja freesaa valkosipulia, peperoncinoa ja anjovisfileitä muutama minuutti. Hämmentele, kunnes anjovikset hajoavat. Älä polta valkosipulia. Jos niin käy, aloita alusta. Lisää pannulle oliivit ja kaprikset, ja anna porista taas pari minuuttia. Kaada joukkoon kuoritut tomaatit rikkomatta niitä. Lisää osa persiljasta ja keittele kymmenen minuuttia.

Nyt voit laittaa pastan hyvin kiehuvaan veteen. Laita hälytys minuuttia ennen suositeltua keittoaikaa. Voit hajoitella tomaatit kastikkeessa ja lisätä siihen pastan keitinvettä, jos rakenne menee liian tiukaksi. Kellon soidessa tarkista spagetin kypsyys (napakka al dente), valuta mutta älä huuhtele, ja kaada kastikkeen joukkoon. Sekoita kunnolla ja lisää loput persiljasta. Annostele ja yritä tulla toimeen ilman parmesaania, se ei yleensä kuulu tähän pastaan.

Viinisuositus: Emilia Appassimento 

Biisisuositus: Arctic Monkeys - She`s Thunderstorms

Takuuvarma antipasto - bruschetta









Paahdetut leipäviipaleet, joita on sipaistu valkosipulilla ja joiden päälle on pirskoteltu hyvää oliiviöljyä, ovat mainiota alkuruokaa. Kerrassaan herkullinen tapa kiihottaa ruokahalua ja virittäytyä seuraavaan ruokalajiin! Perusbruschetan päälle käy niin klassinen tomaatti-basilikayhdistelmä kuin erilaiset tahnatkin.

Tomaattibruschetta

  • 4 kypsää tomaattia
  • ½ ruukku basilikaa
  • 4 rkl hyvää oliiviöljyä
  • suolaa ja mustapippuria myllystä
  • maalaisleipää
  • muutama valkosipulin kynsi

Kuutioi tomaatit (ja poista halutessasi siemenkodat). Suikaloi basilikan lehdet. Yhdistä kulhossa tomaattikuutiot, basilika, oliiviöljy ja rouhaise sekaan suolaa ja pippuria. Anna maustua hetki. Paahda leipäviipaleet parilapannulla tai uunissa grillivastuksen alla 250 asteessa. Varo, etteivät leivät pala. Hiero kuumia leipiä halkaistulla valkosipulinkynnellä. Levitä tomaattiseos leipien päälle ja tarjoile heti.

Kikherne-kapristahnabruschetta

  • 400 g tölkki kypsiä kikherneitä
  • 2 rkl kapriksia
  • ruukku lehtipersiljaa
  • 4 rkl hyvää oliiviöljyä
  • ½ sitruunan mehu
  • suolaa
  • chilijauhetta
  • maalaisleipää 
  • muutama valkosipulin kynsi

Soseuta kikherneet, 1 rkl kapriksia, persiljan lehdet ja oliiviöljy sauvasekoittimella. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja chilijauheella. Sekoita tahnaan lopuksi ruokalusikallinen karkeasti rouhittua kaprista. Levitä tahna paahdettujen leipien päälle, joita olet sivellyt puolikkaalla valkosipulinkynnellä. Tarjoile lämpimänä. 

  

20. lokakuuta 2013

Rikollisen hyvä suklaa-mantelitorttu



Tämä suklaatorttu on mielestäni "se paras suklaatorttu". Reseptin alkuperän vuoksi voi sanoa, että se on jopa rikollisen hyvää, sillä tällä reseptillä itse Carmela Soprano on hemmotellut perhettään. Sopranos on muuten eittämättä yksi kaikkien aikojen parhaista tv-sarjoista (R.I.P. James Gandolfini). Olen laiskuuttani hieman oikonut Sopranos -kirjasta löytyvää reseptiä, älkää ampuko minua tämän vuoksi. Lopputulos on siitä huolimatta huikea ja edustaa dolce vitaa parhaimmillaan.


Caprilainen suklaa-mantelitorttu (Torta caprese)

  • 3 pussia (à 80 g) mantelijauhetta
  • 225 g suolatonta voita
  • 2 1/3 dl sokeria
  • 6 suurta huoneenlämpöistä kananmunaa
  • 200 g taloussuklaata
  • ripaus suolaa
  • tomusokeria

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Vuoraa irtopohjavuoan (halkaisijaltaan 23 cm) pohja leivinpaperilla. Voitele ja jauhota vuoka. Ravista ylimääräiset jauhot pois. Sulata suklaa vesihauteessa ja jätä se jäähtymään. 

Erottele munista keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset suolan kanssa alhaisella teholla vaahdoksi. Lisää ½ dl sokeria ja vatkaa kovemmalla teholla kunnes saat valkuaisvaahdosta nosteltua pehmeitä huippuja. 

Vatkaa (noin 5 minuuttia) pehmeä voi ja 1 3/4 dl sokeria kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset joukkoon yksitellen koko ajan voimakkaasti vatkaten. Hämmennä seokseen jäähtynyt suklaa sekä mantelijauhe. Lisää seuraavaksi noin neljännes valkuaisvaahdosta, jotta saat taikinasta kuohkean. Sekoita joukkoon sitten loputkin vaahdosta.

Kaada taikina vuokaan. Kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuuttia. Kakun tulee olla kypsä reunoilta, mutta kostea ja pehmeä sisältä. Anna jäähtyä 10 minuuttia vuoassaan ritilän päällä. Kumoa kakku ja irrota leivinpaperi pohjasta. Kumoa vielä uudestaan niin, että paistopuoli jää ylös. Jäähdytä kakku kokonaan ja siivilöi pinnalle tomusokeria. Nyt voit viimein lohkaista palan tästä täydellisestä rikoksesta.

Biisisuositus: The Sopranos theme song - Woke Up This Morning

15. lokakuuta 2013

Syksyn hitti - omenahillo uunissa



Perijättäremme pyysi minua tekemään hilloa kesäpaikkamme ompuista. Olinkin jo kaivelemassa kattiloita esiin hillon keittämistä varten, mutta pian huomasinkin olevani ihanien ruokablogien kimpussa etsimässä uusia tuulia. Useammassa blogissa on viime aikoina tehty omenahilloa uunissa. Päätinpä minäkin sitten kokeilla tätä leppoisalta kuulostavaa reseptiä, jossa vain sohvalla makoillaan ja omenahillo valmistuu itsestään. Oma versioni mukailee Kokit ja Potit blogista löytyvää ohjetta, muutin ainoastaan hieman sokerin määrää. Lopputulos on niin hyvä, että nyt voi heittää lopulliset hyvästit kattiloille ja hillon vahtimiselle lieden äärellä. 

Omenahillo uunissa

  • 2 kg omenalohkoja
  • ½ sitruunan mehu
  • 700 g hillosokeria
  • 2 kanelitankoa 

Pese ja lohko omenat, poista siemenkodat. Laita omenalohkot uunivuokaan. Purista lohkojen päälle puolikkaan sitruunan mehu. Kaada hillosokeri omppujen päälle ja lisää myös kanelitangot. Sekoita ainekset. 

Laita vuoka 150 asteiseen uuniin 1 ½ tunniksi. Sekoita pari kertaa kypsymisen aikana. Ota kanelitangot pois ja soseuta hillo sauvasekoittimella  muutamassa erässä. Täytä puhtaat, kuumennetut purkit piripintaan mahtavan tuoksuista hilloa ja jäähdytä purkit. Säilytä kylmässä. 

Nauti haluamallasi tavalla. Meillä tätä menee ainakin puurossa, jogurtissa, pannarin päällä ja jäätelön kaverina. Kevääseen asti tämä herkku tuskin säilyy, sillä uskon sen katoavan nopeasti makeannälkäisiin suihin. 

Lasipurkkien sterilointi

Pese lasipurkit huolella. Valuta ja laita kylmään uuniin. Kuumenna uuni 125 asteeseen ja steriloi purkkeja uunissa puolisen tuntia. Keitä purkkien metallikannet kiehuvassa vedessä. Lasipurkit voi myös steriloida keittämällä ne tarpeeksi isossa kattilassa. 



 Biisisuositus: Tony Joe White - Little Green Apples


14. lokakuuta 2013

More is more - Cobbin salaatti



Kun tarkoitus on täyttää vatsat tuhdilla salaatilla, tämä amerikkalainen klassikko on varmasti listan kärkipäässä. Versioita tästä alunperin kenties tähteistä kasatusta herkusta löytyy pilvin pimein, mutta tämä lienee aika lähellä alkuperäistä.

Cobbin salaatti


  • puoli ruukkua jääsalaattia
  • puoli ruukkua romaine-salaattia
  • iso grillattu broilerin rintapala
  • 6 siivua pekonia
  • kolme kovaksi keitettyä munaa
  • miniluumutomaatteja
  • 1 avocado
  • 50 g sinihomejuustoa
  • pari ruokalusikallista hienonnettua ruohosipulia

Kastike

  • 1 dl rypsiöljyä
  • ½ dl oliiviöljyä
  • ½ dl punaviinietikkaa
  • 1 tl Dijon-sinappia
  • 1 rkl sitruunan mehua
  • ½ tl worcestershire-kastiketta
  • ½ tl sokeria
  • 1 hienonnettu valkosipulin kynsi
  • suolaa ja mustapippuria

Aloita kastikkeesta. Sekoita kaikki ainekset pienessä kulhossa vaikkapa sauvasekoittimella, mausta suolalla ja pippurilla ja laita jääkaappiin odottamaan.

Huuhtele ja kuivata salaatit ja revi ne suurehkon tarjoiluastian pohjalle. Pistä pekonin siivut kylmälle pannulle, laita pannu tulille ja paista kohtuullisella lämmöllä rapeaksi. Laita pekonin siivut talouspaperin päälle valumaan. Pilko kana, kananmunat, luumutomaatit, sinihomejuusto ja jäähtynyt pekoni haluamasi kokoisiksi kuutioiksi. Puolita avocado, poista kivi veitsellä kääntämällä, kaiva sisus kokonaisena lusikalla kuoresta ja kuutioi sekin. Pirskota hieman sitruunamehua avocadojen päälle estääksesi niitä tummumasta. Järjestele kaikki ainekset salaattipedille siisteihin riveihin (kenties järjestys on jenkeissä sertifioitu, mutta käytä luovuuttasi). Jauha myllystä päälle suolaa ja pippuria ja valuta kastike päälle. Viimeistele hienonnetulla ruohosipulilla.

Juomasuositus: Kun tässä kerta on lihaa, niin ehdottomasti taas syy juoda punkkua. Kokeile vaikka Pinot Noiria.

Biisisuositus: Green Day - American Idiot


10. lokakuuta 2013

Tarte Tatin ja crème anglaise



Täytyy myöntää, että minkään ruoan valmistaminen ei ole etukäteen jännittänyt niin paljon kuin klassisen ranskalaisen omenatortun Tarte Tatinin valmistus. Onhan siinä monta vaihetta, jotka voi mokata. Huolen aihetta ennakkoon aiheutti erityisesti karamellin onnistuminen ja omenatortun keikautus.

Torttuhaaste oli nyt kuitenkin otettu vastaan, joten seuraavaksi piti miettiä, millä ohjeella klassikkoa lähtisi tekemään. Harrastin ankaraa pohdintaa Hans Välimäen ja Jamie Oliverin versioiden kesken, mutta päätin lopulta luottaa kirjahyllystämme löytyvän hienon gastrokirjan Mestarien vieraana (Finckenberg, Karmavuo, Lihtonen) reseptiin. Lopuksi on helppo sanoa, että turhaan jännitin; selvisin ilman palaneita sokereita ja käsivarsia. Tarte Tatin -neitsyys on nyt viety, ja vieläpä varsin onnistunella lopputuloksella. On voittajaolo!

Omenatortun voi tarjota kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera. Minä tein tortun kylkeen edellä mainitusta teoksesta löytyvän kermaisen jälkiruokakastikkeen.

Crème anglaise

  • 3 keltuaista
  • ½ dl sokeria
  • 2 ½ dl kermaa
  • 1 dl maitoa
  • 1 vaniljatanko

Vatkaa keltuaiset ja 3/4 sokerista vaahdoksi. Laita kerma, maito ja halkaistu vaniljatanko kattilaan ja anna kiehua hetken. Poista vaniljatanko ja anna nesteen jäähtyä hetken. Kaada kerma-maitoseos keltuaisvaahdon joukkoon koko ajan vatkaten.

Laita seos takaisin hiljaiselle tulelle kypsymään koko ajan hämmentäen. Seos ei saa kiehua koko aikana. Kun koostumus on sopiva, kaada kastike siivilän läpi kylmään astiaan. Sekoita muutaman kerran kypsymisen lopettamiseksi ja siirrä kastike jääkaappiin odottamaan.  

Tarte Tatin

  • 1 pkt voitaikinaa
  • 4-6 hapanta ja kiinteää omenaa (Granny Smith käy hyvin)
  • 2 dl sokeria
  • 100 g voita
  • ½ vaniljatanko

Pese (ja kuori ulkomaiset) omenat. Lohko omput ja poista siemenkodat. Sulata voi valurautaisessa pannussa keskilämmöllä. Sekoita sokeri joukkoon ja anna sen sulaa hitaasti voihin. Lisää puolikas vaniljatanko. Asettele omenalohkot pannulle ja varo polttamasta näppejäsi. 

Kauli sulanut voitaikina pannua suuremmaksi pyöreäksi kanneksi ja asettele se omppujen päälle. Työnnä reunat pannun sisään ja pistele haarukalla kanteen muutama reikä. Anna kypsyä hiljalleen ja kurkista välillä kannen alle, ettei sokeri pala. Kun omenat ovat karamellisoituneet, laita pannu 220 asteiseen uuniin. Paista parikymmentä minuuttia eli kunnes kansi on kauniin ruskea.

Ota pannu pois uunista ja anna omenatortun levätä noin 20 minuuttia. Nosta tarjoiluvati pannun päälle ja kumoa torttu ylösalaisin vadille. Tarjoa lämpimänä kylmän crème anglaisen kanssa.


     

8. lokakuuta 2013

Ruusukaalivuoka - hirve(ä)n herkullinen lisuke



Muistan suhtautuneeni vuosia sitten ruusukaaleihin melkoisen nuivasti niiden kitkerän maun takia. Lienevätkö nykyisin viljeltävät lajikkeet miedomman makuisia, sillä tänä päivänä suorastaan himoitsen näitä pikkuruisia kaalikeriä. Ne maistuvat herkullisilta ja ovat lisäksi ravintoarvoltaan hyviä. Tällä kertaa tarjoilemme ruusukaalia kermaisessa vuoassa pekonin kera. Ohje on alun perin Glorian ruoka- ja viinilehdestä vuosien takaa. Vuoka maistuu esimerkiksi hirvipaistin lisukkeena.

Ruusukaalivuoka

  • 500 g ruusukaalia
  • vettä
  • suolaa
  • 125 g pekonia
  • 2 dl kermaa
  • 2-3 tl dijonsinappia
  • tuoretta rosmariinia
  • ½ dl parmesaaniraastetta
  • korppujauhoja

Leikkaa ruusukaaleista kannat pois ja tarvittaessa poista ulommaisia lehtiä. Halkaise suurimmat yksilöt. Keitä ruusukaalit pienessä määrässä suolalla maustettua vettä. Keittoajaksi riittää 5-10 minuuttia. Laita kaalit voideltuun uunivuokaan. Suikaloi pekoni ja lisää se kylmälle pannulle. Lämmitä pannu ja käristele pekoni rapsakaksi. Laita pekoni talouspaperin päälle hetkeksi valumaan. Ripottele pekonit ruusukaalien päälle uunivuokaan. 

Mausta kerma sinapilla ja rosmariinilla sekä lisää raastettu parmesaani seokseen. Kaada kerma vuokaan. Lisää pinnalle vielä parmesaaniraastetta ja korppujauhoja. Kypsennä 225 asteisessa uunissa 15 minuuttia.  

7. lokakuuta 2013

Klassikkojen ilta Papin kyydissä



Lauantai-illan menun suunnittelu lähti tällä kertaa viinistä. Klassikkoviini Châteauneuf-du-Pape on odotellut vuoden verran viinihyllyssämme sopivaa tilaisuutta päästä nautituksi. Emme vain ole raaskineet sitä ryystää ilman täydellistä makuparia. Nyt syksyn taittuessa viini ikään kuin alkoi huutelemaan, että olisi jo aika päästä framille.

Viini ostettiin viime syksynä Ruotsin laivalta, hinta tax freessa oli silloin noin 25 euroa. Ruotsin laivalle viini on matkannut alun perin eteläisen Rhônen laaksosta, Ranskan parhaimmalta viinialueelta. Tämän Châteauneuf-du-Papen tuottaja on Skallin perhe, joka on tuottanut viinejä jo kolmessa sukupolvessa. Châteauneuf-du-Papessa voidaan käyttää jopa 13 eri rypälettä, mutta päärypäle on aina Grenache. Tässä Skallin tuotoksessa kolme päärypälettä ovat Grenache, Syrah ja Mourvèdre.

Täydellistä makuparia tälle mausteiselle ja täyteläiselle viinille ei tarvinnut kauan hakea. Useassa eri yhteydessä kävi selväksi, että sopiva ruoka Papin kyytiin - jopa klassikkoyhdistelmä - on ehdottomasti hirvenfilee. Hirvemme sai lisukkeeksi vielä maukasta kastiketta, yrttisiä lohkoperunoita ja ruusukaalivuokaa. Lopputuloksesta täytyy vielä hehkuttaa, että kokonaisuus toimi täydellisessä harmoniassa jokaisen osan kompatessa toistaan. Kaikki tuntui vaan nyt olevan kohdallaan. Kannatti siis odottaa vuosi, jotta pääsimme todistamaan tätä viinin ja ruoan tajuntaa laajentavaa yhdistelmää.    














































Hirven paahtopaisti

  • 700 g - 1 kg hirven paahtopaisti
  • 10 valkosipulin kynttä
  • 1 rkl tuoretta rosmariinia
  • 2 tl kuivattua timjamia
  • 1 tl fenkolin siemeniä
  • 2 tl paprikajauhetta
  • vastajauhettua mustapippuria
  • suolaa
  • pari rkl oliiviöljyä
  • 2 dl punaviiniä
  • voita


Ota hirvenliha huoneenlämpöön tuntia aikaisemmin. Pilko valkosipulin kynnet, hienonna rosmariini ja murskaa fenkolin siemenet morttelissa.  Sekoita kaikki ainekset (paitsi punaviini ja voi) öljyn kanssa kulhossa tahnaksi ja hiero sillä paistin pinta kauttaaltaan. Lämmitä uuni 250 asteeseen, pistä hirvi sopivan kokoiseen uunivuokaan ja ruskista uunissa kymmenisen minuuttia.

Laske lämpötila 170 asteeseen ja kaada pari desiä punaviiniä vuoan pohjalle. Kuorruta paisti voinokareilla ja työnnä paistomittarin anturi lihan paksuimpaan kohtaan. Palauta hirvi uuniin kunnes mittari näyttää 55 astetta. Kääri paisti tiukasti folioon ja anna levätä parikymmentä minuuttia. 

Brandy-punaviinikastike

  • kaksi salottisipulia
  • voita
  • 1 dl brandya
  • ½ dl punaviiniä
  • 2 dl lihalientä
  • 1 dl ranskankermaa
  • paljon rouhittua mustapippuria
  • suolaa

Pilko salottisipulit ja pehmennä ne voissa paistinpannulla miedolla lämmöllä. Rouhi päälle anteliaasti mustapippuria. Kaada sekaan brandy. Keitä pari minuuttia, kunnes kastike sakenee hieman. Lisää punaviini ja lihaliemi, nosta lämpöä ja keittele kasaan muutama minuutti. Sekoita joukkoon ranskankerma ja anna kiehua kunnes koostumus on sopivan paksu. Voit siivilöidä kastikkeen, jos haluat pehmeän kermaisen rakenteen kastikkeeseesi.

Yrttiset lohkoperunat

  • kiinteitä perunoita
  • tuoretta rosmariinia
  • kuivattua timjamia
  • oliiviöljyä
  • suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen. Pese perunat hyvin ja pilko kuorineen lohkoiksi (pitkittäin kahdeksaan osaan). Hienonna rosmariini ja sekoita muiden mausteiden ja öljyn kanssa isossa kulhossa. Nosta perunat joukkoon ja pyörittele niin, että lohkot maustuvat kauttaaltaan. Kumoa uunipellille tai tarpeeksi isoon vuokaan. Paista uunin keskitasolla parikymmentä minuuttia, kunnes pinta saa sopivasti väriä ja rapeutta. Sekoita kerran paistamisen aikana. Rouhi päälle vielä suolaa ja täytä nälkäiset vatsat.




Viinisuositus:  Châteauneuf-du-Pape - La tiare du Pape,  2007

Klassikkoruoat valmistuivat rokin klassikoita kuunnellen, tässä hieman imelää esimakua jälkiruokapostausta odotellessa:

Klassikkobiisi:  Queen - Bohemian Rhapsody


2. lokakuuta 2013

Lasagne tuorepastasta



Lasagne on tuttuakin tutumpi italialaisvieras lähes jokaisessa suomalaisessa ruokapöydässä. Monille ainoa mielikuva tästä klassikosta on kuitenkin valitettavasti kaupan eineshyllystä saatava karmea, mauton mössö. Toisenlaista elämystä hakeva voi tehdä pastalevyt itse ja vaihtaa perusjauhelihakastikkeen pidempään kiehuvaan italialaiseen versioon.

Minä tein lasagnelevyt normaalista munapastasta, jotkut taitavat käyttää vain jauhoja ja vettä. Tiukimman painin kävin kuitenkin kun yritin päättää, pitäisikö pastalevyt keittää ennen lasagnen kasaamista. Bolognan suunnalla luultavasti levyt käyvät puolen minuutin ajan runsaasti suolatussa kiehuvassa vedessä, sen jälkeen joutuvat jääveteen kypsymisen pysäyttämiseksi. Minä päätin kokeilla yksinkertaisempaa metodia, ja annoin levyjen kuivahtaa hyvin jauhotetulla pöydällä hetkisen. Hyvää tuli näinkin.

Jos mahdollista, herää aikaisin (ennen puolta päivää ) ja aloita raguusta. Se saa hyvinkin kiehua useamman tunnin.  

Lasagne tuorepastasta


Ragu

  • oliiviöljyä
  • 400 g sika-nauta jauhelihaa
  • 1 tlk tomaattimurskaa
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 2 porkkanaa
  • 2 varsisellerin vartta
  • 2 dl punaviiniä (ja kaksi kokille)
  • 2 dl lihalientä
  • laakerinlehti
  • muutama basilikan lehti
  • 1 tl kuivattua oreganoa
  • suolaa ja mustapippuria

Bechamel -kastike
  • 1 litra kulutusmaitoa
  • 50 g voita
  • 50 g vehnäjauhoja
  • jauhettua muskottipähkinää
  • valkopippuria
  • suolaa

Pastataikina
  • 3 isoa kananmunaa + 2 keltuaista
  • 400 g durumjauhoja
  • ripaus suolaa

Kokoamiseen
  • voita
  • 2 dl raastettua parmesaania
  • pallo tai pari mozzarellaa

Laita ensin ragu tulille. Kypsennä sipulia, varsiselleriä ja porkkanoita isossa kannellisessa paistokasarissa kymmenisen minuuttia miedolla lämmöllä. Nosta lämpöä ja lisää jauheliha, hetken päästä valkosipuli ja sitten punaviini. Kiehauta alkoholi pois ja lisää tomaattimurska, lihaliemi ja mausteet. Sitten vain kansi päälle ja anna kiehua matalalla lämmöllä tunti tai useampikin.

Seuraavaksi voit tehdä pastataikinan. Tee jauhoista keko pöydälle, sen keskelle kuoppa ja riko munat ja pari keltuaista kuoppaan. Heitä joukkoon hyppysellinen suolaa ja ala sekoittaa jauhoja muniin vaikkapa haarukalla hitaasti kuopan reunoilta pyörittäen. Kun haarukalla pyörittäminen alkaa käydä vaivalloiseksi voit alkaa vaivata taikinaa käsilläsi. Vaivaa kärsivällisesti kunnes taikina on kiinteää ja kiiltävää. Tee siitä pallo ja anna sen levätä hieman kelmuun käärittynä. Leikkaa pallo kuuteen osaan, kauli ne ohuemmiksi ja jauhota kevyesti. Vie kerran pastakoneen paksuimman telavälin läpi, taita kahtia ja veivaa aina pykälää pienemmällä asetuksella sopivan paksuiseksi. Liian ohutta ei kannata tehdä, Marcaton pastakoneessa kuutonen lienee sopiva. Jauhota pöytä hyvin ja jätä levyt kuivahtamaan hetkeksi.

Seuraavaksi Bechamel -kastike: sulata voi kattilassa, lisää jauhot ja kypsytä pari minuuttia hämmentäen koko ajan. Lisää tilkka lämmitettyä maitoa ja jatka sekoittamista. Lisää vähitellen loppu maito, mausta ja kun kastike on sopivasti turvonnut, pistä sivuun.

Nyt voitkin aloittaa lasagnen kokoamisen. Pohjalle hieman raguuta, sitten loraus valkoista ja ensimmäinen kerros lasagnelevyjä päälle. Raasta parmesaania väliin ja jatka samassa järjestyksessä 3 - 4 kerrosta. Ylimmän pastakerrosen päälle siivuta mozzarella, raasta taas parmesaania ja kata voinokareilla. 

Lämmitä uuni 180 asteeseen, laita koko komeus alimmalle tasolle uuniin ainakin puoleksi tunniksi. Kun pinta on osittain kauniin ruskea, homma alkaa olla paketissa.

Anna levätä hetki, sytytä kynttilät ja nauti hyvässä seurassa (esimerkiksi chiantin kanssa).







Viinisuositus: Fontanella Chianti - Italia

Biisisuositus: Weird Al - Lasagna